Työmarkkinat
29.1.2019 17:49 ・ Päivitetty: 29.1.2019 17:49
“Jos emme ratkaise tätä kahdeksassa vuodessa, olemme enemmän kuin lirissä” – Akavan Fjäder ihmettelee suomalaista ongelmaa
Korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava odottaa, että seuraava hallitus pureutuu kunnianhimoisesti nostamaan Suomen työllisyysasteen yli 75 prosenttiin. Hallitusohjelmasta pitää löytyä myös selkeät keinot, miten se tehdään.
Akava on huolissaan erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista, joiden työllisyysaste on vain 43 prosenttia.
– Meidän pitää ratkaista tämä ongelma, jos haluamme nostaa työllisyysastetta. Pelkästään perusasteen suorittaneita ei pitäisi enää olla, koska Suomessa on ollut 50 vuotta maksuton opetus, joka on ainutlaatuista maailmassa. Ja silti meillä on noin 500 000 ihmistä, jotka eivät ole jostain syystä jatkaneet toiselle asteelle, puheenjohtaja Sture Fjäder ihmetteli esitellessään järjestön hallitusohjelmatavoitteita.
Hänen mukaansa jokainen tarvitaan töihin, jotta huoltosuhde ei vinoudu täysin. Fjäder muistuttaa, että palkkasummasta maksetaan muun muassa eläkkeet, sairausvakuutusjärjestelmä ja työttömyysturva.
– Jos emme ratkaise tätä ongelmaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana, olemme enemmän kuin lirissä.
Fjäder vaatii suomalaisessa yhteiskunnassa muutosta ajatustavassa.
– Hyvinvointi syntyy joka päivä siitä, että kaikki pystyisivät olemaan töissä. Siksi täytyy tehdä kaikki mahdolliset toimet, että jokainen pärjäisi työmarkkinoilla.
Lisää aiheesta
Tilastot kertovat karun totuuden: 20–29-vuotiaita on 112 000 pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä on työvoiman ulkopuolella 46 prosenttia. Arviolta runsaalla kolmanneksella se selittyy opiskelulla.
– Ensin pitää laittaa kuntoon se, ettei hurjaa määrää tipu työmarkkinoilta vähäisen koulutuksen takia – syyllistämättä ketään, Fjäder painottaa.
Akavan mukaan yksi keino nuorimpien tipahtamisen estämiseksi olisi ulottaa oppivelvollisuus 18–19-vuotiaisiin asti.
Usealla akavalaisella koulutusalalla työttömien määrä väheni yli 15 prosentilla.
Korkeastikoulutettujen työllisyysaste taas on noussut viime vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan heidän työllisyysasteensa on 84,5 prosenttia, kun kaikilla työllisillä se on 72,5 prosenttia.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä väheni vuoden 2018 aikana 5 400 henkilöllä, kertoo Akava Worksin selvitys. Vähennys oli niukempaa kuin edellisvuonna. Usealla suurella akavalaisella koulutusalalla työttömien määrä väheni yli 15 prosentilla. Etenkin filosofian maistereiden, diplomi-insinöörien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyys laski selvästi. Korkeakoulutettuja työttömiä oli joulukuun 2018 lopun tilastojen mukaan noin 36 000.
Kohentunut tilanne johtuu Fjäderin mukaan siitä, että vienti on vetänyt hyvin. Kotimaiset yritykset ovat pystyneet palkkaamaan lisää väkeä.
Akava haluaa edistää tulevalla vaalikaudella paikallista sopimista ja vahvistaa luottamusta työmarkkinoilla. Järjestön mielestä yritysten hallinnot kaipaavat lisää henkilöstön edustusta.
– Lisäksi perhevapaauudistus on toteutettava tavalla, jolla työelämän tasa-arvo paranee ja naisten työllisyysaste nousee, työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko korostaa.
Akavalaista kenttää hiertävät kilpailukiellot. Akava Worksin selvitys kertoo, että 35 prosentilla kaikista akavalaisista, jotka ovat yritysten palveluksessa, on työsopimuksessaan kilpailukieltoa koskeva ehto.
Kilpailukiellot ovat yleistyneet voimakkaasti ja sellainen on jo lähes puolessa uusista työsopimuksista. Tämä vaikeuttaa työpaikan vaihtamista.
– Kilpailukiellot jäykistävät työmarkkinoita tavalla, jota ei voi mitenkään perustella. Suomi elää osaamisesta ja liikkuvuus työmarkkinoilla on kaikkien etu. Seuraavan hallituksen täytyy uudistaa lainsäädäntöä niin, että kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan ja säädetään korvauksesta, joka maksetaan palkan suuruisena mahdollisen kilpailukiellon ajalta, Savinko vaatii.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.