Politiikka
24.4.2018 13:10 ・ Päivitetty: 24.4.2018 13:10
“Jos haluamme tehokkuutta, on järkevää arvioida kriteereitä” – Uusia ehtoja tulossa hyvin todennäköisesti EU-rahan vastineeksi
Rahanjako on EU:ssa aina tulenarka aihe, mutta tällä kertaa riita voi nousta uusille kierroksille.
EU-budjettiin aiotaan ensimmäistä kertaa ujuttaa viittaus yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, mikä tietää vastakkainasettelua Puolan ja Unkarin sekä muiden jäsenmaiden välille.
EU-komissiossa työskentelevän lähteen mukaan komissio esittää jonkinlaista lisäehdollisuutta “hyvin suurella todennäköisyydellä” seuraaviin budjettikehyksiin. Komissio julkistaa vuosien 2021–2027 budjettilinjat viikon päästä keskiviikkona.
Raha on EU:n seuraava vastaus siihen, miten kaikki maat saataisiin noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä.
Puolassa oikeuslaitos on lipunut kohti poliittista päätöksentekoa, ja Unkarissa ulkomaista rahoitusta saaville kansalaisjärjestöille on säädetty ilmoitusvelvollisuus. Unkarissa epäillään myös, että EU-rahaa on päätynyt pääministeri Viktor Orbanin lähipiirin hankkeisiin.
Unkari, Puola ja Tshekki ovat lisäksi kieltäytyneet ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita Etelä-Euroopasta.
Komissio ei ole aivan aseeton yhteistä linjaa rikkovia maita vastaan. Rikkomus voi johtaa EU-tuomioistuimeen ja sakkoihin. Pelotevaikutus näyttää kuitenkin jääneen pieneksi, koska maiden toiminta ei ole muuttumassa.
Lisää aiheesta
Puolan osalta käynnistetty oikeusvaltiomenettely näyttää tuottavan tulosta, ja maa on ainakin luvannut päivittää arvostelua herättäneitä lakejaan.
Samalla on kuitenkin käynyt selväksi, ettei menettely olisi johtanut uhattuun äänivallan menettämiseen, koska Unkari olisi seisonut Puolan rinnalla.
Osuisiko näpäytys oikeaan?
EU-lähteen mukaan neuvottelut ehdollisuudesta ovat vielä kesken, eikä tiedossa esimerkiksi ole, mitä rahoja uusi ehto koskisi.
Alueille suunnatut kehitysrahat eli koheesiorahat on yksi vaihtoehdoista. Niihin kuluu tällä hetkellä kolmannes budjetista.
Aluerahojen isoimpien saajien joukossa ovat muun muassa Puola, Unkari, Tshekki ja Romania.
Brysselissä sijaitsevan EPC-ajatushautomon tutkija Robin Huguenot-Noel on epäileväinen suunnitelmasta linkittää rakennerahoja poliittiseen ehdollisuuteen.
Hän muistuttaa, että aluerahat on tarkoitettu heikompien alueiden ja kaupunkien tukemiseen. Paikallishallinnot voisivat joutua sijaiskärsijöiksi sanktiosta, joka on suunnattu maan hallitukselle.
– Rankaisu kohdistuu tahoon, jolla ei ole tilanteeseen osuutta tai vaikutusmahdollisuuksia. Sen takia komission kannattaisi vielä harkita muita keinoja.
Myös Suomi on edellyttänyt sitä, että yhteisten sääntöjen noudattaminen ja yleiset oikeusvaltioperiaatteet huomioidaan tulevassa budjetissa.
Ei enää niin köyhä itä.
Itäisen Euroopan maat joutuvat varautumaan siihen, että niille tärkeitä aluerahoja leikataan joka tapauksessa seuraavien vuosien aikana.
Financial Timesin näkemän luonnoksen mukaan koheesiorahojen jakokriteereitä lisättäisiin tuntuvasti.
Pian päättyvällä seitsemän vuoden budjettikaudella 371 miljardin euron potti jaettiin isolta osin kansantuotteen perusteella. Nyt kriteereiksi otettaisiin muun muassa nuorisotyöttömyys, koulutus ja maahanmuutto. Arvojen noudattaminen olisi lähtökohta EU-rahan saamiselle.
Huguenot-Noel ennakoi, että koheesiorahojen leikkaus voi nostattaa EU-kielteisyyttä Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallituksissa. Kyse on kuitenkin myös periaatteesta.
– Jos haluamme tehokkuutta, on järkevää arvioida jakokriteereitä uudelleen ja ohjata rahaa enemmän myös euroalueen eteläosiin.
Toimittaja: STT Anniina Luotonen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.