– Suomen oma historia on inspiroiva. Suomi on pieni maa, joka on saanut luovia haastavissa tilanteissa. Olemme joutuneet miettimään, miten tehdä ratkaisuja, jotka hyödyttävät muitakin. Suomella ei ole ollut myöskään luonnonrikkauksia, joihin turvautua, Talvitie selvittää.

Lyhytnäköinen päätöksenteko ei vie Suomea eteenpäin. Sen sijaan aiemmin tehdyjä viisaita päätöksiä ei pitäisi unohtaa.

– On huikeita oppeja, mitä olemme joskus tehneet ja joista tulee pitää kiinni. Niistä pitää puhua paljon enemmän, Talvitie painottaa.

– Rauhansopimus on vasta alku. Siitähän se työ vasta alkaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa konfliktien syntyyn erityisesti hauraissa valtioissa, joissa ihmiset ovat jo valmiiksi jakautuneet. Ne saavat alkunsa herkästi silloin, kun paikalliset joutuvat jo valmiiksi taistelemaan esimerkiksi veden riittävyydestä.

– Jos ihmiset eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti, kukaan ei pelastu, Talvitie summaa.

Toisinaan sotatila on voinut jatkua vuosia tai vuosikymmeniä, jolloin uuden systeemin rakentaminen vaatii paljon.

– Pitkään jatkuneissa kriiseissä on kyse usein siitä, mitä ulkopuoliset itselleen haluavat. Syyria on tästä hyvä esimerkki, Talvitie luonnehtii.

Talvitie on perusoptimisti, joka viihtyy mielellään ihmisten parissa. Hänen tavoitteenaan on saattaa erilaisia ihmisiä yhteen. Jokaisella on omat huonot tapansa; niihin ei kuitenkaan tarvitse jumiutua. On hyvä miettiä, miten hallita omaa tiedostamatonta toimintaansa.

– Varmasti kaikille tulee tilanteita, jolloin haluaisi pysähtyä, kirkua, paeta tai turvautua väkivaltaan. Jo koulussa pitäisi opetella yhteisen tilan neuvottelutaitoja, Talvitie selvittää.

Lue koko Tuija Talvitien haastattelu torstain 9. helmikuuta Demokraatista ja katso video.