Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

“Jos me emme johda, kukaan muukaan ei sitä tee” – Ilmastokomissaarin mukaan kohuraportti oli hälytysmerkki

Euroopan unionin pitäisi painaa kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä on EU-komission tavoite keskiviikkona julkaistussa pitkän aikavälin ilmastostrategiassa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tavoite on linjassa sen kanssa, mitä muun muassa Suomi ja joukko muita EU-maita oli vaatinut ennakkoon.

– Me pystymme siihen ja jos onnistumme, muut seuraavat. Jos me emme johda, kukaan muukaan ei sitä tee, rohkaisee ilmastokomissaari Miguel Arias Canete.

Ilman lisätoimia päästöjen arvioidaan vähenevän vain 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. EU ei olisi täyttämässä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

Caneten mukaan Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuore raportti oli hälytysmerkki, johon nyt julkaistu strategia on vastaus.

Raportin mukaan maailman lämpötila on jo kohonnut ihmisen toiminnan seurauksena yhden celsiusasteen.

IPCC:n raportti toi vahvasti esiin sen, että lämpeneminen on rajattava puoleentoista asteeseen, jotta ehkäistäisiin sään ääri-ilmiöitä.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen selvästi alle kahden asteen sekä pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen rajattaisiin alle 1,5 asteen.

Maailman maat valmistautuvat parhaillaan Katowicen ilmastokokoukseen, jossa on tarkoitus sopia Pariisissa sovittujen ilmastotavoitteiden edistymisen seurannasta.

Miten tavoitteeseen päästään?

Kotien, toimistorakennusten ja julkisten tilojen energiatehokkuus on tärkeä osa tavoitteeseen pääsemistä.
Komissio asettaa tavoitteeksi rakennusten ahkeramman kunnostuksen ja sen, että ne eristettäisiin paremmilla materiaaleilla. Tarkoitukseen voitaisiin kehittää rahoitustyökaluja.

Vuoteen 2050 mennessä odotetaan, että yli 80 prosenttia sähköstä tulisi uusiutuvista energialähteistä. Sähkön tuotanto on komission mukaan keskeinen osa tavoitteeseen pääsemistä, kun mukaan on laskettu myös ydinvoima, jonka osuus olisi noin 15 prosenttia.

Liikenteen innovaatiot, kiertotalous, tehokkaat energiaverkot sekä kestävästi tuotettu biomassa ovat myös tärkeitä.

Komissio toteaa visiopaperissaan, että biomassalle on useita käyttökohteita. Olemassa olevat metsät eivät sen mukaan yksin riitä tuottamaan niin suurta määrää puuta, että kaikki tarpeet täyttyisivät ilman hiilinielujen merkittävää vähenemistä.

Polkuja päästöttömyyteen on useita, ja komissio sanoo antavansa jäsenmaille tilaa tehdä valintoja.

Ilmasto on yksi aiheista, joka nousee näillä näkymin esiin toukokuussa Romanian Sibiussa järjestettävässä huippukokouksessa, jonka aiheena on Euroopan tulevaisuus.

Ilmastosuunnitelman pitäisi olla valmiina viimeistään vuoden 2020 alussa. EU:n aiempana tavoitteena on ollut leikata kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta 1990.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE