Ilmaista ehkäisyä tarjoavista kunnista ei ole tehty tilastoja, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi, että nuoret saavat maksutonta ehkäisyä 30–40 kunnassa. Useimmat suuret kaupungit ovat ryhtyneet järjestämään ilmaista ehkäisyä viime vuosina, mutta kaikkiin kuntiin muutos ei ole kiirinyt.

– Tämä on yksi alueellistetun terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmista. Kun kunnat vastaavat terveydenhuollosta, syntyy enemmän paikallisia eroja. Jos nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä menisi perustuslakivaliokuntaan, sitä tuskin hyväksyttäisiin, Gissler toteaa.

Gisslerin mukaan ei ole havaittavissa, että joillakin alueilla erityisesti vastustettaisiin maksutonta ehkäisyä.

THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma on suositellut nuorten ilmaisen ehkäisyn järjestämistä jo vuodesta 2007 lähtien.

Gissler sanoo, että tärkeitä tavoitteita maksuttoman ehkäisyn taustalla ovat ei-toivottujen raskauksien väheneminen ja ehkäisyn saattaminen luonnolliseksi osaksi nuorten elämää.

– Nuorten raskaudet ovat järjestään ei-toivottuja. Ensimmäinen tavoite on ollut saada raskauden keskeytykset vähemmäksi.

Hallitusohjelmaankin kirjattu alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy on ollut Helsingissä käytössä vuoden 2018 tammikuusta saakka.

Kaupungin keskitetyn ehkäisyneuvonnan vastuulääkäri Satu Suhonen sanoo, että vaikka tilastolliset vaikutukset eivät vielä näy suuressa kaupungissa, maksuton ehkäisy on ollut positiivinen asia.

– Vaikka pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät voivat olla kertainvestointina kalliita, ne tienaavat itsensä takaisin. Raskaudenkeskeytyksen kertakustannus kaupungille on suuri ja keskeytys on kokemuksena sellainen, jolta nainen toivoo jatkossa välttyvänsä. Kaikkien kannalta järkevämpää on hoitaa ehkäisy kunnolla.

Jyväskylässä maksutonta ehkäisyä tarjotaan alle 20-vuotiaille jyväskyläläisnuorille. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen neuvoloiden osastonhoitaja Hannele Virenius kertoo, että ehkäisyä hakevien nuorten määrä on lisääntynyt sen jälkeen, kun ehkäisy tuli maksuttomaksi loppuvuodesta 2017.

Helsingissä ja Jyväskylässä nuorten maksuttomia ehkäisymuotoja ovat pillerit, rengas, kierukka ja implantaatti.

Myös kondomeja pyritään tarjoamaan ilmaiseksi esimerkiksi terveysasemilla ja kouluissa. Nuoria miehiä kannustetaan osallistumaan raskauden ehkäisyyn esimerkiksi tulemalla terveydenhoitokäynnille yhdessä kumppanin kanssa.

Suhonen huomauttaa, että pelkästä maksuttomasta ehkäisystä puhuminen on lyhytnäköistä, koska ehkäisyn hankkimiseen pitää aina liittää myös toimivat terveydenhuollon palvelut.

– Ei riitä, että terveysaseman ovessa on jokin luukku, josta pilleripaketin saa noutaa nappia painamalla. Ehkäisyn hankkiminen vaatii nuoren kohtaamista, neuvontaa ja keskustelua myös seksuaalioikeuksista ja -terveydestä.

Gissler sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten hallitusohjelman kokeilua lähdetään toteuttamaan.

– Tuleeko siitä suositus, ohje vai määräys. Jos annetaan pienikin sivulause, että kokeilua ei tarvitse noudattaa, jotkut alueet voivat päättää jättää maksuttoman ehkäisyn antamatta, Gissler arvelee.