Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

6.3.2026 11:13 ・ Päivitetty: 6.3.2026 11:13

Jos saisit minkä tahansa supervoiman, mitä se olisi? – Näin TET-harjoittelija haastatteli kansanedustajaa

Mikko Huotari

Työelämääntutustuja Maryam Abdulnaby haastatteli kansanedustaja Pinja Perholehtoa – ja halusi kuulla muun muassa tämän näkemystä lähiöturvallisuudesta ja onnellisuudesta.

Demokraatti

Demokraatti

Miksi halusit kansanedustajaksi?

Se, että on itselle tärkeitä asioita, joista kokee, että ne ovat huonosti tällä hetkellä. Ja ajattelee, että voisi itse tehdä jotain sen puolesta, että ne muuttuvat paremmaksi. Minulla on kolme erityistä juttua, joita olen halunnut tehdä. Mielenterveys on ollut aina minulle tosi tärkeä teema. Sitten työ ja koulutus. Ja kolmantena luonto- ja ympäristö.

Onko kiva olla kansanedustaja?

Yleensä joo. Varmaan kaikissa työpaikoissa on joskus sellainen päivä, että joku asia harmittaa. Täällä on välillä vähän raskasta, että on jatkuva konflikti, kun puolueet ja edustajat ovat eri mieltä. Se myös kuormittaa.

Mutta on tosi kiva työ. Missään työpaikassa ei varmaan saa tietoa niin paljon kuin täällä. Tämä on ollut tähän mennessä kaikista paras työ.

Miten kaveriporukkasi ja asuinympäristösi vaikuttivat sinun koulunkäyntiisi nuorena? Olitko hyvä oppilas?

Olin ihan hyvä oppilas. Minulla oli alakoulussa paljon kavereita, joiden kanssa pyörimme vapaa-ajalla ja koulussa.

Yläasteella ympäristö vaikutti enemmän, koska kävin silloin sairaalakoulua. Siellä minulla ei ollutkaan enää kavereita, eikä ollut sellaista tuttua ympäristöä, koska oli eri paikkakunnalla. Silloin ehkä se henkilökunta siellä koulussa vaikutti kaikista eniten. Mutta mulla on pääasiassa vaan hyviä koulukokemuksia.

Miten lähiöiden turvallisuutta voisi parantaa, jotta nuorilla ei olisi turvaton olo esimerkiksi koulumatkoilla? Jossain saattaa olla paljon baareja esimerkiksi ostarilla, jonka läpi pitää aamuisin kulkea ja se on välillä turvatonta.

Tosi hyvä kysymys, koska turvallisuus on myös olo, se on tunne. Alueella pitää perusasioiden olla kunnossa, jotta ihmiset voivat viihtyä. Osallistava budjetointi voisi parantaa turvallisuuden tunnetta. Alueella asuvat ihmiset, tietävät parhaiten, mikä siellä tekisi turvallisemman olon. Vaikka kaupunginvaltuusto Helsingissä päättäisi, että okei, että tuolla asuinalueella esimerkiksi te saatte vaikka 15 000 euroa, ja sitten sen alueen asukkaat voisivat itse äänestää, että puuttuuko sieltä valaistusta, onko siellä liikaa viheralueita, että on vaikka niin paljon puita, että se on tosi pelottava sen takia, vai että mikä siellä on se juttu.

Miten eduskunta suojelee Suomen metsiä ja tasapainottaa samalla metsien taloudellista käyttöä?

Eduskunta on säätänyt ilmastolain, jonka kautta meidän pitäisi suojella metsiä ja toimia niin, että Suomesta tulisi hiilineutraali. Ja se on sitten eri asia, että kuinka paljon eduskunta noudattaa itse säätämänsä ilmastolakia. Suomen metsien hiilinielu ei ole vahvistunut niin paljon kuin olisi tarpeen. Metsien taloudellinen käyttö on korostunut.
Ehkä se, mitä eduskunta voisi jatkossa pohtia, minkälaisia kannustimia meillä voisi olla niille yksittäisille maanomistajille ja yrityksille, että rupeaisivat suojelemaan enemmän metsäalaa.

Mitä meidän pitäisi tehdä kierrätyksen lisäämiseksi Suomessa?

Yksittäinen tärkein juttu olisi se, että aina olisi halvempaa ostaa kierrätetystä materiaalista tehtyä juttu, tai vaikka lainata tai vuokrata tai korjata, sen sijaan, että ostaa uusista, neitseellisistä raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Tällä hetkellä se ei ole niin. Esimerkiksi jos me kaikki kierrätetään meidän vaatteet ja sitten joku suomalainen hieno firma tekee niistä uusiokuituja, niin se uusiokuitu on yleensä kalliimpaa kuin se, että me tuodaan tosi kaukaa puuvillaplantaasilta uutta puuvillakuitua.

Suomi on maailman onnellisin maa. Miten se näkyy sinun elämässä?

Ehkä siinä, että olen päässyt tähän asemaan. Silloin kun oli aikanaan hankalaa mielenterveyden kanssa, sain apua ja minulle tehtiin sellainen koulupolku, että pystyin valmistumaan myös ammattiin. Meillä on myös täällä Suomessa edelleen moneen muuhun maahan verrattuna paremmat mahdollisuudet saada tukea asiaan jos toiseen. Ja myös ehkä tavoitella omia unelmia.

Ansaitsevatko kaikki Suomeen muualta tulleet ja Suomessa asuvat suomalaiset saman kokemuksen Suomesta?

Ehdottomasti. Ihmisoikeudet eivät ole sellainen kysymys, joka riippuu siitä, että missä olet syntynyt tai missä tällä hetkellä olet tai minkälainen sinun perhetaustasi on. Se on tosi simppeli asia.

Mitkä ovat SDP:n suurimmat haasteet tällä hetkellä?

Suurin haaste on minusta juuri nyt se, että halutaan tehdä vastuullista politiikkaa. Eli esittää esimerkiksi talouspolitiikassa oma vaihtoehto, mutta kyllä minä koen, että se on välillä vähän ristiriidassa sen kanssa, mitä me olemme pidemmällä aikavälillä visioineet.

Entä vahvuudet?

Kyllä sanoisin, että ihmiset ja yhdessä tekeminen on se isoin vahvuus. Yksi esimerkki on se, että meillä on monta kymmentä työryhmää. Ja se, että niissä työryhmissä eri teemojen tiimoilta kuullaan tosi paljon asiantuntijoita, siellä ihmiset käyvät keskustelua, ehkä haastavat vähän toisiaan, ja sen jälkeen kirjoittaa sitä puolueen poliittista linjaa, niin on ehdottomasti meidän vahvuus.

Tää on mun ihan lempikysymys: Jos saisit minkä tahansa supervoiman, mitä se olisi? Ja miten käyttäisit sen?

Ohoh. Ihmisenä toivoisin, että jos minulla olisi supervoima, niin se olisi tosi vahva oikeudentunto. Että olisi vahva ymmärrys ja kokemus aina siitä, mikä on oikein. Silloin se sopisi hirveän hyvin oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kanssa, mitä politiikassa haluaa.

Mutta jos saisi olla mitä tahansa villiä, niin tietenkin haluaisin, että olisi joku mystinen supervoima, jolla luoda rauha tähän maailmaan. Se, että olisi vähemmän konflikteja ja sotia. Tämä mahdollistaisi sen, että eri puolilla maailmaa voisi edistää kestävää kehitystä.

Kirjoittaja on työelämääntutustuja Vesalan peruskoulusta, jossa hän on työelämäpainotteisessa perusopetuksessa. Kysymykset on tehty yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa.

Pinja Perholehto ja tet-harjoittelija Maryam Abdulnaby.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU