Vuoden 2022 budjetista päätetään vielä ennen joulutaukoa eduskunnan täysistunnossa.

Suna Kymäläinen on erityisen ilahtunut 500 000 euron lisärahoituksesta ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön.

– Lisäksi erittäin tärkeitä kaikissa maakunnissa ovat pienet liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistävät tiehankkeet. On myös hienoa, että valiokunta on jälleen erikseen kiinnittänyt huomiota kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, sillä Pyöräilyliitolle ja Pyöräilykuntien verkostolle ehdotetaan 300 000 euron ja Pyörämatkailukeskukselle 200 000 euron rahoitusta.

Eeva-Johanna Eloranta on tyytyväinen, että eduskunnan joululahjarahoja menee ensi vuonna sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoon ja kuntoutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

– Lukutaito-ohjelmaan panostaminen on tärkeää, sillä etenkin peruskouluikäisten oppilaiden lukutaito on heikentynyt. Pisa-tutkimusten mukaan heikkojen lukijoiden osuus on 2000-luvun aikana tuplaantunut 14 prosenttiin. Lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta. On välttämätöntä huolehtia ensi vuoden lisäksi myös tulevaisuudessa siitä, että lukutaitotyön vaatimat pysyvät resurssit ovat riittävällä tasolla.

Pia Viitanen iloitsee yli 10 miljoonan euron lisäysehdotuksista sivistykseen ja kulttuuriin. Hän muistuttaa, että kirjastojen merkitys jokaisen suomalaisen saavutettavissa olevana palveluna on tärkeä. Joululahjarahoja osoitetaan ensi vuonna 1 miljoona euroa kuntien yhteisten kirjastojen e-kirjastohankkeen jatkamiseen. Hanke aloitettiin tänä vuonna eduskunnan viime jouluna myöntämän resurssin turvin.

– Digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta voidaan hankkeen avulla parantaa. Tämä on tärkeä tavoite ja erityisen ajankohtainen nyt, kun koronaepidemia on lisännyt sähköisten kirjojen tarvetta ja käyttöä.

Johanna Ojala-Niemelä on tyytyväinen Lapin alueelle osoitetusta lisärahoituksesta liikenne- sekä kulttuuri- ja taidehankkeisiin ja luontokohteisiin.

– Korona-aika on osoittanut meille kaikille paitsi kulttuurin niin myös luonnon merkityksen hyvinvoinnille. On erityisen hienoa, että viimeistä sinettiä vaille valmis Sallan kansallispuisto on huomioitu määrärahoissa. Laki Sallan kansallispuistosta esitetään Tasavallan presidentille ensi viikolla ja olen vakuuttunut, että siitä tulee todella suosittu luontokohde ja vierailukohde Lapissa. Nämä satsaukset tulevat tarpeeseen.

Kainuulaiset kansanedustajat Raimo Piirainen (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.) ovat tyytyväisiä eduskunnan jakovaran kohdennuksista Kainuuseen ja sen lähialueille.

– Nyt rahoituksen saaneilla hankkeilla saadaan eteenpäin pieniä ja keskisuuria kohteita, jotka eivät meinaa edetä ilman, että niihin korvamerkitään eduskunnan päätöksellä rahoitus. Erityisen toimivaksi malli on osoittautunut pienten liikennehankkeiden kohdalla sekä luontomatkailun edistämiseen tähtäävissä luontokohteissa, joiden suosio on korona-aikana noussut moninkertaisesti, he perustelevat ”joululahjarahojen” jakologiikkaa.

Riitta Mäkinen on iloinen siitä, että Keski-Suomeen kohdentuu neljä merkittävää rahoitusta. Hän on erityisen tyytyväinen panostuksista kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen.

– Liikkumisen on oltava turvallista, jotta kävelyä ja pyöräilyä myös suosittaisiin entistä enemmän.

Lisäksi JAMK:n biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavolle Saarijärvelle kohdennettiin rahoitusta 150 000 euroa.

– Keski-Suomi on biotalouden edelläkävijä ja tulevaisuuden potentiaalia on runsaasti. On hienoa, että tällaista biotalouden toimintaympäristöön liittyvää uuden liiketoiminnan syntymistä ja vahvistamista tuetaan.

Myös Piritta Rantanen pitää uutista mahtavana Saarijärvelle.

– Tarve uusille kestävän kehityksen innovaatioille on valtava, ja siksi onkin hienoa, että maakunnastamme löytyy tällainen osaaja.

Eveliina Heinäluoman esitys toteutuu ensi vuoden budjetissa, kun Helsingin Vallisaaren historiallisten rakennusten hoitoon myönnetään 400 000 euroa.

– Näillä varoilla pystytään ylläpitämään ja vaalimaan saaren arkeologisesti merkittäviä kohteita. Jatkossa on myös muistettava alueen rakennusten korjausvelka. Vallisaari on metsähallituksen luontopalvelujen vuoden 2018 selvityksen mukaan suurin yksittäinen kulttuurihistoriallisten arvokohteiden korjausvelan kohde.

Tuula Väätäinen on iloinen, että Pohjois-Savoon kohdentuu 1,2 miljoonan euron potti Leppävirrassa sijaitsevan maantien 16393 eli Kurjalanrannantien kunnostukseen.

– Kurjalanrannantien huono kunto on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Tieosuuden huono kunto on tieturvallisuusriski sekä haitta alueella liikkuville ihmisille. On korkea aika tieosuuden peruskorjaukselle.

Imatralainen Niina Malm iloitsee Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon saamasta 500 000 euron rahoituksesta vuosille 2022-2023.

– On hienoa, että näin mittava hanke saadaan Imatralle. Tuleva erä- ja luontokulttuurimuseo tulee varmasti houkuttelemaan matkailijoita niin läheltä kuin kaukaa. Museon tarkoituksena on kerätä, tallentaa, tutkia ja esitellä suomalaista eränkäyntiä ja luontosuhdetta. Eräkulttuurin, luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvointiamme lisäävän luontosuhteen säilyttäminen tuleville sukupolville on elintärkeä tehtävä, jota Imatra saa kunnian edistää.

Museon sijainnista järjestettiin viime vuonna kilpailu, jonka Imatra voitti. Suunnitelma on muuntaa Imatran kaupungintalon tilat elämykselliseen museokäyttöön.

Paula Werning on hyvillään, että Kouvolan lahjatoive toteutui. Ravikylän jalankulku- ja pyöräilyväylä sai 0,5 miljoonan rahoituksen. Valkealanväylä on pohjoinen sisääntulotie ja tärkeä yhteys Kouvolan ja Kuusankosken suunnista Valkealaan. Jalankulku- ja pyöräilyväylän puuttumisen vuoksi pyöräilijät ja jalankulkijat joutuvat kulkemaan pientareella.

– Koko osuudella liikenneturvallisuus on heikko ja vaarallinen, sillä Maantie 370 liikennemäärä on 7 000-8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös raskaiden ajoneuvojen seassa liikkuu keskimäärin 100-200 pyöräilijää ja jalankulkijaa vuorokaudessa. Tien parantamisella on siis korkea prioriteetti ollut jo pidemmän aikaa.

Pohjois-Karjalan kehittäminen saa kiitosta Merja Mäkisalo-Ropposelta ja Seppo Eskeliseltä. Määrärahoja on lisätty Lintulan luostarin toiminnan kehittämiseen sekä Lieksan Vuonislahden ja Kesälahden Sarvisalontien kunnostukseen.

– Olen äärimmäisen iloinen Lintulan luostarin saamasta tuesta. Tuen turvin luostari voi kehittää omaa elinkeinotoimintaansa, joka taas vahvistaa luostarin taloudellista tilannetta. Erityisen tärkeää tämä on nyt vallitsevana korona-aikana, kun luostarin matkailutulot ovat romahtaneet, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

– On hienoa, että valiokunta on mietinnössään huomioinut sekä Lieksan Vuonislahdentien että Kesälahden Sarvisalontien kunnostuksen. Molemmilla teillä on merkittävä vaikutus maakunnan elinkeinotoimintaan, Eskelinen huomauttaa.

Johannes Koskinen ja Tarja Filatov pitävät tärkeänä, että Hämeen alueen liikennehankkeet ja paikalliset sekä valtakunnalliset työllisyys- ja hyvinvointihankkeet saavat lisärahoitusta.

– Moreeni-Rastikangas eritasoliittymä ja raskaan liikenteen palvelualueen suunnitteluun osoitettu 500 000 euroa sekä Mommilan tien päällysteen korjaus Lammin seudulla 800 000 eurolla ovat hankkeita, joiden alueellista merkitystä ei pidä väheksyä, Koskinen huomauttaa.

Korjausvelan takaisinmaksu etenee hänen mukaansa ilahduttavasti myös tässä talousarvioesityksessä.

Kanta-Hämeen nuorten yrittäjien yrittäjyyskasvatukseen ja starttipolku -palveluun varatut 300 000 euroa ovat tärkeä osa alueellista työllisyyspolitiikkaa.

– Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat koko ajan. Tärkeää on, että nuoret saavat oppia niin työelämätaidoista, taloustaidoista kun yrittäjyystaidoistakin, Filatov korostaa.