Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen saivat sen sijaan syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjän mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen julkaisua. Mäkisen tietoisuus jäi epäselväksi, syyttäjä katsoi syyttämättäjättämispäätöksessään.

– Olemme hyvin pettyneitä ja huolissamme tilanteesta, jossa kolmea journalistiamme uhkaa vankeustuomio tiedonvälitystyönsä takia Suomen kaltaisessa maassa. Kolmikko ei ole paljastanut turvallisuussalaisuuksia. Kaikki HS:n julkaisemat tiedot löytyvät julkisista lähteistä. Länsimaisessa avoimessa demokratiassa on kestämätöntä, että journalistinen työ pyritään tällä tavoin kriminalisoimaan. Seisomme täysimittaisesti toimittajiemme takana, Niemi kommentoi tiedotteessa.

Niemi sanoi, että syyttäjän tiedotteen mukaan syyte liittyy myös julkaisemattomien artikkeleiden valmisteluun.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi syytteitä Demokraatille perjantaina alkuiltapäivästä. Ahon mukaan tapaus on sananvapauden näkökulmasta täysin poikkeuksellinen Suomen historiassa.

Aho siis jakaa HS:n päätoimittajan näkemyksen ennakkosensuurista.

– Sitähän se käytännössä on, jos syytetään julkaisemattomasta asiasta. Se tarkoittaa käytännössä ennakkosensuuria. Pyritään estämään jatkojuttujen julkaiseminen.

Ahon mukaan asia on todella vakava myös kansainvälisessä vertailussa.

– Suomea ei ole pidetty koskaan kansainvälisesti maana, joka antaa toimittajille vankeustuomioita. Tästähän minimi on neljän kuukauden ehdollinen vankeustuomio. Se on todella kova tuomio ja pelkästään syyte on todella poikkeuksellinen ja kova.

Aho uskoo, että tapaus tulee näkymään myös Suomen sijoittumisessa lehdistönvapausmittauksissa.

Erikoisen jutusta tekee myös se, että Helsingin Sanomien päätoimittaja ei saanut asiasta syytettä, vaikka hänen kolme alaistaan saivat. Syyttäjä viittaa Niemeä ja Mäkistä koskevissa syyttämättäjättämispäätöksissään HS:n toimituksen sisäiseen ohjeistukseen. Siinä sanotaan, että uutisista, jotka ovat erityisen kiistanalaisia tai joissa käytetään poikkeavia tiedonhankinnan menetelmiä, on aina kerrottava toimituksen johdolle. Ohjeistuksessa todetaan, että viime kädessä vastuu journalistisista päätöksistä kuuluu vastaavalle päätoimittajalle.

Syyttäjän mukaan esitutkinnassa ei kuitenkaan saatu näyttöä siitä, että Niemi olisi ollut etukäteen tietoinen tekeillä olleista, Viestikoekeskusta koskevista artikkeleista tai myöhemmin julkaistaviksi aiotuista jatkoartikkeleista ennen kuin niistä ensimmäinen julkaistiin lauantaina 16. joulukuuta 2017.

– Tiedon saatuaan Niemi näyttää tehneen päätöksen siitä, ettei myöhempiä artikkeleita julkaista aiotussa muodossaan ja siten omalla menettelyllään estäneen toimittajien hallussa olleiden salassa pidettävien tietojen julkistamisen enemmälti, syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksessään.

Hanne Aho pitää erikoisena, että Niemi vältti syytteet samalla kun hänen alaisensa saivat ne. Asian taustalla on muuttunut laki, joka on käytännössä korostanut jutun kirjoittajien ja julkaisupäätöksen tehneiden vastuuta.

– Mutta olisin ilman muuta olettanut, että myös päätoimittaja saa syytteet, jos muutkin saavat.

Aho korostaa, että kyse on perustuslaista ja erittäin suurista asioista.

– Ihmisten, kansalaisten oikeudesta saada tietoa ja siitä, että estetään tiedonsaantia, perustuslaillista oikeutta saada tietoa.

Täsmennetty, että syyttäjän mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen julkaisua. Aiemmassa jutussa sanottiin virheellisesti vain, että syyttäjän mukaan Niemi ei tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua.