Politiikka

Jungner: ”Enpä olisi Aamulehdestä uskonut” – Ylen Ukkola teilaa vakiintuneiden termien heittämisen ”sanarovioille”

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner kuvaa Aamulehden ratkaisua sukupuolineutraalien ilmausten käyttämiseksi ”ilmeisen rohkeaksi tempaukseksi”.

Lehti linjasi viikonloppuna pääkirjoituksessaan, että vastaisuudessa se käyttää esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimitystä puheenjohtaja.

– Ei lainkaan helppo. Pilkkakirveet lentelee. Kun tekee jotain mihin itse uskoo ja jossa maailma nauraa, on se usein hyvä merkki. Jonkin sortin edelläkävijä, Junger kirjoittaa Facebook-sivullaan.

– Enpä olisi Aamulehdestä uskonut. Perinteinen media kun on patavanhoillinen toimiala, jolle suurinta uutta on usein joku tekninen pikku yksityiskohta. Uusi kirjasinlaji tai jotain muuta mullistavaa, jota kukaan ei huomaa.

Mikael Jungner kehuu Aamulehteä: – Jonkin sortin edelläkävijä. (Kuva: Kari HUlkko)

Miksi Mikael Jungner ei olisi Aamulehdestä tätä uskonut?

Voisiko lehden historialla ja taustalla olla vaikutusta?

Aamulehti oli pitkään kokomuksen äänenkannattaja, mutta maakuntalehdistön yleistä suuntausta noudattaen se julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1992.

En­ti­nen pää­mi­nis­te­ri ja edus­kun­nan pu­he­mies Paavo Lipponen ajautui julkiseen konfliktiin Aamulehden kanssa käydessään presidentinvaalikapanjaansa syksyllä 2011.

Lipponen vaa­ti Aa­mu­leh­del­tä an­teek­si­pyyn­töä vir­heel­li­sen tie­don le­vit­tä­mi­ses­tä.

Jos an­teek­si­pyyn­töä ei oli­si tul­lut, Lip­po­nen uh­ka­si haas­taa Aa­mu­leh­den oi­keu­teen.

Lipponen vaati ja sai anteeksipyynnön perättömän tiedon levittämisestä. Myöhemmin hän kuitenkin vielä kuittasi Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että Aamulehteä johdetaan ”pimeyden ytimestä”.

Sanna Ukkola: ”Liekkeihin heitetään vakiintuneet ammattitermit.”

Aamulehden pääkirjoituksen synnyttämässä kielikeskustelussa on myös tuotu esiin, että Suomen perustuslaissa sanotaan muun muassa, että ”Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä”. Perustuslakimme ei tunne neutraalia eduskunnan puheenjohtaja -ilmaisua.

Sanna Ukkola. (Kuva: Yle)

Toimittaja Sanna Ukkola kirjoittaa Yle blogissa, että on kyse tietynlaisesta kirjaroviosta, kun lehti alkaa listata kiellettyjä sanoja ja kiellettyjä ilmaisuja.

– Keskiajalla poltettiin noidat, maailmansotien alla kirjat. Nyt liekkeihin heitetään vakiintuneet ammattitermit, hän kirjoittaa.

– Siis vaikka titteli on kirjattu perustuslakiin: se on puhemies, ei puheenjohtaja, Ukkola toteaa.

Hän ei pidä siitä, että Aamulehden toimittajat joutuvat vastaisuudessa kutsumaan lautamiehiä maallikkotuomareiksi ja palomiehiä pelastajiksi.

– Orwellin opit ovat syöpyneet tamperelaisjulkaisussa niin syvälle, että edes miesmalli- tai naisurheilija-sanoja ei sovi käyttää, ne kun eivät ole sukupuolineutraaleja.

Ukkola muistuttaa ”räikeästä kontrastista”.

– Sunnuntain Aamulehti tekee ison jutun “naispiispasta”, jossa hehkutetaan Irja Askolaa Suomen luterilaisen kirkon ensimmäiseksi ja ainoaksi naispiispaksi. Samaisen lehden kannessa kerrotaan poliiseja pakenevasta “asemiehestä”. Niinpä niin.

Kielenkäyttöä pohditaan myös Yleisradiossa.

Ukkola kysyy blogissa myös, miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään? – Tehdäänkö JSN:n sääntöihin poikkeus Aamulehdelle?

Vastaus tuli jo tänään.

– Tiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne uutisoinnissaan käyttävät, Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström linjaa.

Grundströmin mukaan tämä koskee myös tilanteita, joissa ilmaisut ovat kiistanalaisia.

Grundström kertoo JSN:n verkkosivuilla, ettei voi ottaa suoraan kantaa sukupuolineutraalista kielestä käytyyn keskusteluun, koska on olemassa mahdollisuus, että asia tulee neuvoston käsittelyyn.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan virkaa tekevä vastaava päätoimittaja Marit af Björkestenin mukaan Aamulehden aloite on hyvä.

– On tärkeä huomio, että kieli ohjaa ajattelua. Meidän toimittajien on tarkkailtava kielenkäyttöämme ja sanavalintojamme, koska se vaikuttaa siihen, minkälaista kuvaa me maailmasta rakennamme, hän kommentoi eilen Yle uutisille.

Päätoimittaja Marit af Björkestenin mukaan neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtymisestä keskustellaan Ylessä tällä viikolla.

Varapuhemies/-puheenjohtaja Pekkarinen: Vähän huvittavaa, mutta ei haittaa.

Entä mitä ajattelevat eduskunnan nykyiset puhemiehet/puheenjohtajat?

– Jos Aamulehti haluaa tällaista käyttää, niin siitä vaan. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Vähän huvittavaa, mutta ei haittaa. Löydän analogioita moneen muuhunkin vastaavaan, kommentoi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies (tai varapuheenjohtaja) Mauri Pekkarinen (kesk.) eilen Demokraatille.

Maininta, että Mikael Jungner kirjoitti asiasta Facebookissa, lisätty juttuun klo 14.32.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat