– Keskustelu on enemmän kuin tervetullutta. Kyse ei ole vain yksittäisistä työryhmistä ja niiden toimeksiannoista, vaan suuremmista pinnan alla kytevistä kysymyksistä, hän kirjoittaa.

– Tuomareiden riippumattomuus on oikeusvaltion keskeistä perustaa. Koska tuomareiden riippumattomuuden kirjaaminen perustuslakiin vaatii parlamentaarisen yhteisymmärryksen, asia ei etene, jollei siitä päästä aitoon yhteiskunnalliseen konsensukseen.

Hallitusohjelmassa linjataan, että tuomioistuinten riippumattomuutta vahvistetaan lisäämällä tuomarien pysyvien virkojen määrää. Linnan huomio kiinnittyy siihen, ettei niiden riippumattomuutta ole sitouduttu vahvistamaan perustuslakikirjauksella. Linna huomauttaa, että tällaista kirjausta valmistelevan työryhmän tehtävänantoa muutettiin ja vedottiin siihen, ettei perustuslakiin tehtävää kirjausta ole hallitusohjelmassa. Linnan mukaan keskeistä on kysyä, miksi näin on.

LINNA kertoo, että juurisyitä pohtiessa hänelle nousee mieleen eräs kansalaisviesti, josta käy ilmi epäluottamus tuomioistuimia kohtaan muun muassa niiden sananvapausasioissa antamien tuomioiden vuoksi.

Tuomarinvalintalautakunnassa itsekin toiminut Linna painottaa, että tuomareiden valintavalmistelussa ”poliittisilla seikoilla ei kerta kaikkiaan ole yhtään mitään osuutta”.

– Oikeuslaitoksen politisoitumista ei ole se, minkälaisiin tuomioihin tuomarit lakia virkavastuulla tulkitessaan päätyvät, Linna kirjoittaa.

– Usein vaikeimmat asiat ratkaistaan monijäsenisissä kokoonpanoissa. En pidä mitenkään mahdollisena, että koko suomalainen tuomarikunta harjoittaisi lainkäyttöä samalla tavalla värittyneiden poliittisten linssien läpi.

Linna pitää myönteisenä, että perustuslakikirjauksen valmistelu on saanut jatkua edes muistioon tähdäten. Hän on kuitenkin huolestunut siitä, että halua asian tehokkaaseen edistämiseen ei ehkä ole ja asiassa vedotaan esimerkiksi resurssipulaan.