Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) toteaa gallupien ennakoineen kisasta tiukkaa, joten häntä ei olisi yllättänyt, oli voittaja kumpi tahansa.

– Tietenkin jos ajatellaan isommassa kontekstissa, kyllähän Trumpin nousu tilanteesta, jossa hän oli neljä vuotta sitten, on aika ennennäkemätön. Ymmärtääkseni tämä on vasta toinen kerta Yhdysvaltain historiassa, kun vaalit hävinnyt ehdokas myöhemmin nousee toiselle kaudelle.

Aiemmin saman tempun on tehnyt USA:n 22. ja 24. presidentti Grover Cleveland. Kahden kauden sääntö tuli vasta Franklin D. Rooseveltin kauden jälkeen. Roosevelt oli presidenttinä vuodesta 1933 vuoteen 1945.

– Mutta heidän kannattaisi ehkä kysyä sitä, mitä tämänkaltaisen henkilön voitto sitten kertoo heidän omasta ehdokkaastaan, että he hävisivät Trumpille. Näkisin, että huomiota kannattaisi Trumpin henkilöä enemmän kiinnittää niihin syihin, joiden vuoksi suurin osa äänestäjistä tai äänensä antaneista kannatti häntä vaaleissa. Jos Trumpin kaltaisten henkilöiden nousu valtaan halutaan estää, silloin kannattaisi ottaa ne ihmisten huolet vakavasti. Se on varmaan se keskeinen selittävä tekijä Trumpin menestyksen takana, että ihmiset kokevat, että heidän oikeutettuja huoliaan ja toiveitaan ei kuunnella.

Ovatko nämä huolet ennen muuta taloudellisia?

– Kyllähän mielipidekyselyt osoittavat sen, että Trumpiin luotetaan myös talouden alueella enemmän kuin Harrisiin. Mutta luulen että tässä on enemmänkin kyseessä sellainen työväenluokkaisten ihmisten vastalause sille tavalle, jolla establishment-poliitikot ovat maata johtaneet. Siinä tulevat identiteettipoliittiset kysymykset, se että päätöksentekijöiden prioriteettilistat ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta aika kummallisia. Maahanmuutto on tietysti Yhdysvalloissa ehkä suurin yksittäinen mielipiteitä jakava tekijä.

TRUMP on onnistunut ilmeisesti lisäämään kannatustaan latinoäänestäjien ja naisten parissa, siitäkin huolimatta, että Trump on puhunut naisista epäkunnioittavasti.

Halla-aho arvelee, että kehityksessä on toteutunut ilmiö, jossa Trumpin vastustajat ottavat tämän puheet kirjaimellisesti mutta eivät vakavasti.

– Kun taas sitten hänen kannattajansa ottavat hänet vakavasti mutta eivät kirjaimellisesti. Tavallaan ne ihmiset, jotka jakavat Trumpin edustaman konservatiivisen maailmankatsomuksen, osaavat katsoa tämän värikkään ja usein yliampuvan retoriikan läpi. He äänestävät niitä asioita, joita Trump heidän mielestään edustaa, eivätkä kiinnitä niinkään paljon huomiota ulkoisiin asioihin, jotka ovat ehkä heidän mielestään enemmän sivuseikkoja.

UKRAINASSA pohditaan nyt kiivaasti, millaista politiikkaa Trump harjoittaa maan suhteen.

Halla-aho toteaa toivovansa, että amerikkalaiset hallinnon väristä riippumatta ymmärtäisivät, että kyseessä on heidän intressinsä.

– Jos venäläisiä ei pysäytetä Ukrainassa, silloin Yhdysvaltojen asemaa tullaan haastamaan myös muualla maailmassa ja siihen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa sitten vastata. Tämä on se viesti, jota itsekin yritän omasta puolestani amerikkalaisille ystävillemme aina viedä. Mutta kaikkein paras tapa pitää amerikkalaiset kiinnostuneina eurooppalaisten turvallisuudesta on tietenkin osoittaa heille, että me itse olemme kiinnostuneita omasta turvallisuudestamme.

Halla-aho sanoo, että ongelma ei ole niinkään se, että Yhdysvaltain kiinnostus vähenee, vaan se, että Euroopassa ei panostettaisi riittävästi Ukrainan tukemiseen eikä Euroopan ja Naton kollektiiviseen puolustukseen.

Kuinka luottavainen olet siihen, että Trump ja hänen hallintonsa pysyy Ukrainan takana samassa määrin kuin demokraattipresidentin aikana on tehty?

– Se ei tietysti minun luottamuksestani muutu suuntaan eikä toiseen. Kuten sanottua, toivon että he säilyttävät mielenkiintonsa Ukrainaan ja Eurooppaan. Mutta se, minkä me itse voimme tehdä on, että me lisäämme omaa panostustamme. Silloin meidän on helpompi myös perustella se, minkä takia amerikkalaisen veronmaksajan pitäisi olla kiinnostunut Euroopan turvallisuudesta.

HALLA-AHO näkee, että Trumpin presidenttiydellä ei ollut hänen ensimmäisellä kaudellaan mitään kielteistä vaikutusta Nato-yhteistyöhön.

– Tämä on se viesti, jonka olen asiasta perillä olevilta tahoilta kuullut. Yhdysvallat on vanha ja vakiintunut demokratia, jossa on aika paljon inertiaa (vastahakoisuus, hitaus) ja siellä on puoluerajat ylittävä näkemys ulko- ja turvallisuuspoliitikan suuresta linjasta enkä usko, että presidentin henkilöllä on tähän (Nato-yhteistyöhön) loputtoman suurta vaikutusta. Varmasti prioriteetit tulevat jonkin verran muuttumaan, mutta toisaalta Yhdysvalloissa on myös puoluerajat ylittävä näkemys siitä, että Kiina on se varsinainen turvallisuuskysymys Yhdysvalloille. Painopiste varmasti Yhdysvaltain ulkopolitiikkassa tulee joka tapauksessa siirtymään Aasiaan. Kuten sanottua, oli presidenttinä kuka tahansa, eurooppalaisten täytyy kantaa itse enemmän vastuuta oman mantereensa puolustamisesta.

Et usko, että Trump vetäisi Yhdysvallat pois Natosta tai että hän heikentäisi Natoa esimerkiksi vetämällä Yhdysvaltain joukkoja pois Euroopasta?

– Tämä ei minun uskomisistani miksikään tietenkään muutu. Keskittyisin tässäkin enemmän siihen, mitä me itse voimme tehdä pitääksemme amerikkalaiset sitoutuneena. Se on se, että me teemme itse enemmän ja että eurooppalaisten kontribuutio Natoon olisi suurempi kuin se tällä hetkellä on. Tämä on täysin oikeutettu argumentti Trumpilla ja hänen kannattajillaan. Jos meillä olisi enemmän toimijuutta omaan turvallisuuteemme liittyvissä asioissa, silloin meidän ei tarvitsisi myöskään aina neljän vuoden välein olla kauhusta kankeana, että kuka valitaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.

HALLA-AHO arvioi, että Trumpin kaudella USA:n kunnianhimo ilmastopolitiikassa on hyvin matala.

– Tässäkin, jos saa käyttää sanaa vasemmisto, kun en parempaakaan sanaa sille keksi, niin vasemmiston olisi hyvä katsella peiliin. Sellainen hyvin fanaattinen ja kiilusilmäinen lähestyminen ilmastoasioihin johtaa tämänkaltaisiin reaktioihin, kun ihmiset kokevat sen, että heidän näkökulmastaan aika abstraktit kysymykset ovat päätöksentekijöiden prioriteettilistalla paljon korkeammalla kuin tavallisten ihmisten mahdollisuus tulla toimeen. Tämähän on varmaan aika paljon kokemus Yhdysvalloissa, että ihmisillä ei työstä saatava palkka riitä asumiseen ja elämisen kustannuksiin. Jos ihmisiä ei pidetä mukana vihreässä siirtymässä, niin seuraukset voivat sitten poliittisella tasolla olla tämänkaltaisia. Se ei ole tietenkään ilmastotavoitteiden kannalta hyvä asia.

Kun Halla-aholta kysyy, oliko hänellä suosikkia presidentinvaaleissa, hän toteaa, ettei meillä ole äänioikeutta.

– Enkä näe, että olisi saavutettavissa mitään hyötyä nimeämällä omia suosikkeja. Varmasti olisin käynyt äänestämässä, jos olisi ollut äänioikeus.