“Vastaukset ovat hätkähdyttäneet, sillä ne kertovat kouriintuntuvalla tavalla siitä pohjattomasta toivottomuudesta, johon köyhyys ihmisen pahimmillaan ajaa.”

Urpilainen muistuttaa, että köyhyysrajan alapuolella elää huomattavasti enemmän suomalaisia kuin yli 20 vuotta sitten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimeentulo-ongelmat ja köyhyyskokemukset ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä.

“Köyhyys ilmenee uusilla tavoilla – esimerkiksi työssäkäyvien köyhyytenä – mutta asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lapsiperheköyhyys on haitallisinta köyhyyden muotoa. Se on myös kaikkein sydäntä särkevintä. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyssä lähes 70 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi.”

Jutta Urpilainen.

Urpilainen sanoo olevansa huolissaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta ja elinpiirien eriytymisestä.

“Suomi ei ole sellaisten räikeiden tuloerojen maa kuin esimerkiksi Yhdysvallat, mutta myös meillä alkaa olla nähtävissä elinpiirien eriytymistä. Hyvätuloiset ihmiset asuvat, työskentelevät, harrastavat ja viettävät vapaa-aikaa eri tavalla ja eri paikoissa kuin vähävaraiset ihmiset.”

Urpilainen kirjoittaa, että eriytyminen alkaa yhä useammin jo alakoulusta ja lasten harrastuksista.

“Jos yksi puoli kansasta ei enää tiedä, millaisessa todellisuudessa toinen puoli elää, katoavat keskinäinen ymmärrys ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Tällainen yhteiskunta on inhimillisesti täysin kestämätön ja mikäli veronmaksuhalukkuus ja sen mahdollistamat tulonsiirrot heikkenevät, alkaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta horjua.”