Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto julkistivat tänään yhteiset tavoitteet ensi vaalikaudelle.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta esitteli työrauhalainsäädännön uudistustarpeita, jotka koskevat poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja laittomia lakkoja.

– Suomessa järjestettiin 2015-19 kaksi 24 tunnin mittaista poliittista mielenilmausta, jolloin elinkeinoelämä enemmän tai vähemmän pysähtyi. Meidän arvion mukaan vahingot olivat 100 miljoonaa, ja siinähän oli siis kyse mielenilmauksesta hallitusta kohtaan, mutta kärsijöiksi joutuivat yritykset ja sitä kautta kaikki suomalaiset.

Elinkeinoelämän järjestöt vaativat muutosta myös “suhteettomiin tukilakkoihin”.

– Siitä ehkä käy esimerkkinä viisi, kuusi, seitsemän vuotta sitten, kun meille oli syntymässä tilanne, joka lopulta vältettiin, että 120 henkilön työtaisteluneuvottelut jäänmurtajalla olivat johtamassa kotimaan tuonnin ja viennin tyrehtymiseen pääsiäisen alla. Eli koko vienti ja tuonti olisi pantu sekaisin tai kiinni sen takia, että olisi tuettu 120 hengen työsopimusneuvotteluja.

Lisäksi järjestöt haluavat laittomista lakoista seuraavat korvaukset korkeammiksi. Häkämies viittaa jälleen Ruotsin esimerkkiin. Siellä laittomia lakkoja on marginaalisesti, kun Suomessa niitä on vuosittain kymmeniä.

– Mikä sitten tekee Ruotsista näin paljon paremman tässä suhteessa? Oma arvioni on se, että Ruotsissa on ennakkoilmoitusvelvollisuus eli pitää ilmoittaa ennakolta tuleva lakko ja työtuomioistuin ehtii käsitellä pääsääntöisesti sen ilmoitetun lakon ja kertomaan osapuolille, joilla on vahingonkorvausvelvollisuus, onko lakko laiton vai laillinen.

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

DEMOKRAATTI kysyi tilaisuudessa elinkeinoelämän pomoilta täsmennystä, paljonko he nostaisivat lakkosakkoja.

– Ensinnäkin meillähän on tällä hetkellä yksi kategoria, joka koskee sekä ammattiliittoja että ammattiosastoja. Mehän ollaan näistä asioista joskus lähihistoriassa neuvoteltu ja silloin ideana oli, että ne erotetaan, koska osaston ja liiton maksykyky on erilainen. Ne pitäisi erottaa, Häkämies muotoilee.

Hän muistelee, että keskimääräinen lakkosakko kustantaa Suomessa muutama tuhatta euroa.

– Sillä ei ole sellaista vaikutusta. Kyllä niitä pitäisi aika reilustikin korottaa, jotta niillä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus. Mehän puhutaan siis laittomista lakoista.

Häkämies huomauttaa, että nyt työmarkkinakierroksella toteutetut tai ilmoitetut työtaistelutoimet ovat kaikki laillisia.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä tekee oman kantansa selväksi vielä suoremmin.

– Semmoinen taso, että kunnolla kirpaisee.

JÄRJESTÖT korostavat lisäksi tavoitteissaan, että paikallinen sopiminen on ensi vaalikaudella mahdollistettava kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai onko siellä luottamushenkilöä.

Tämä edellyttää muun muassa, että lainsäädännöstä poistetaan toisin sopimisen kiellot, joita on eri laeissa yli 50 kappaletta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo, että kun yrityksiltä kysytään, mitä verotuksessa pitäisi tehdä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi, yritykset nostavat palkan verotuksen alentamisen.

Järjestöt esittävät lisäksi, että yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä ja että ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.