Lakiehdotuksen kiireelliseksi julistaminen hyväksyttiin täysistunnossa äänin 167-31, eli kiireelliseksi julistaminen sai tuekseen tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön odotetun tiukassa äänestyksessä. Tyhjiä ääniä ei annettu, ja poissa oli yksi edustaja.

Äänestys oli melko tiukka, sillä jos ei-ääniä olisi annettu 34 tai enemmän, niin lain kiireelliseksi julistaminen ei olisi saanut taakseen vaadittua viiden kuudesosan enemmistöä.

Kiireelliseksi julistamisen jälkeen eduskunta hyväksyi käännytyslain samoin lukemin 167-31. Poikkeuslain hyväksymiseen vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö. Tässäkään äänestyksessä ei annettu tyhjiä ääniä, ja poissa oli yksi edustaja.

Turvapaikkahakemukset tulee kuitenkin ottaa vastaan, jos se on rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä esimerkiksi lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Eduskuntakäsittelyssä lakiesitykseen lisättiin, että hakemus voidaan ottaa vastaan myös henkilöltä, josta erityisen haavoittuvassa asemassa oleva on todettu riippuvaiseksi.

HAKEMUS otettaisiin vastaan myös silloin, jos on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykseen lisättiin myös säännös, jonka mukaan maasta poistettava henkilö voi vaatia poistamisen uudelleenarviointia Rajavartiolaitokselta kirjallisesti 30 päivän kuluessa. Vaatimus uudelleenarvioinnista olisi käsiteltävä kiireellisenä.

Lain avulla pyritään torjumaan Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa.

Hallitus toivoo, että lailla olisi ennalta ehkäisevä vaikutus eikä sitä tarvitsisi koskaan käytännössä soveltaa. Tavoitteena on, että käännytyslaki mahdollistaisi joidenkin rajanylityspaikkojen avaamisen henkilöliikenteelle. Itäraja on ollut kuukausia henkilöliikenteeltä suljettu. Suomi sulki rajan, kun Venäjän rajaviranomaiset alkoivat päästää Suomen rajalle ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa.

POIKKEUSLAKI on voimassa vuoden, ja sitä voi soveltaa kuukauden kerrallaan. Lain käyttöön ottaminen on erittäin korkean kynnyksen takana, tilanteen täytyy olla hyvin vakava. Päätöksen kriteerien täyttymisestä tekevät valtioneuvosto ja tasavallan presidentti yhdessä. Lakia voitaisiin soveltaa vain rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä.

Lain käsittelystä on tehnyt vaikeaa se, että perustuslain mukaan Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joihin on kirjattu oikeus kansainväliseen suojeluun. Oikeus hakea turvapaikkaa on mainittu muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa. Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Sanna Nikula, Iiro-Matti Nieminen/STT