Mielipiteet
30.1.2021 09:39 ・ Päivitetty: 30.1.2021 09:39
Kaarle Nordenstreng: Haloo, Harakka! Medialiiton kantelu on tyypillinen etujärjestön lobbausoperaatio
Timo Harakan johtama Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on valmistellut lakiesityksen Yle-lain täsmentämiseksi siten, että yleisradioyhtiön tilaa rajattaisiin verkon avaamalla harmaalla alueella. Eduskuntaan joulun alla mennyttä esitystä HE 250/2020 ruvetaan pikapuolin käsittelemään LV-valiokunnassa.
Kiistanalainen aihe on jatkuvasti ollut esillä julkisuudessa, viimeksi asiaa esitteli Suomen Lehdistö (28.1.) ja pääkirjoituksensa latasi Helsingin Sanomat (29.1.). Aikaisemmin lakiesityksestä on käyty tärkeä keskustelu Kanava-lehdessä: Ylen puolta pitävä tutkija Heikki Hellman (6/2020), siihen vastannut Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg (7/2020) ja tätä kommentoinut Hellman (8/2020). Hellman on käsitellyt asiaa laajasti myös blogissaan (Vennalammi.fi).
Lakiesityksen lähtökohtana on kaupallisen media-alan etujärjestön Medialiiton Euroopan komissiolle 2017 jättämä kantelu, jossa pyydettiin ratkaisua siihen, saako julkisia varoja käyttää yleisradio-ohjelmistoissa tekstimuotoisten verkkosisältöjen tuottamiseen, vaikka ne eivät liittyisi julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin. Komissio neuvotteli asiasta epävirallisesti LVM:n ja Medialiiton kanssa, minkä jälkeen ministeriö konsultoi eduskuntaryhmiä ja valmisteli luonnoksen Yle-lain 7§:n muuttamiseksi. Luonnos lähetettiin kesäkuussa 2020 laajalle lausuntokierrokselle, jonka tuloksena saatiin 85 lausuntoa. Lausuntopalaute on selostettu lakiesityksessä, joka muutenkin on varsin perusteellinen katsaus asian eri puoliin. Valtaosa lausunnoista kritikoi Ylen tontin rajaamista, mutta tästä huolimatta luonnos eteni lakiesitykseksi.
Medialiiton kantelu on tyypillinen etujärjestön lobbausoperaatio, johon nyt vaan viranomaiset ja maan poliittinen johto on onnistuttu saamaan mukaan.
Lakiesitys toteaa LVM:n pyrkineen ”muotoilemaan ehdotetut muutokset siten, että ne rajoittaisivat Yleisradio Oy:n tekstimuotoisen sisällön julkaisemista EU:n valtiontukisäännösten edellyttämällä tavalla”. Hyvä pyrkimys kohdistuu kuitenkin Medialiiton valituksen mukaiseen erityiskysymykseen markkinaehtoisesta kilpailusta ja jättää toissijaiseksi yleisemmän kysymyksen julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Tällöin unohtuu myös hallitusohjelma: ”Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan.”
Lakiesitys mainitsee, että valitulla ratkaisulla olisi ollut kaksi vaihtoehtoa: (1) jättää tekemättä muutos Yle-lakiin ja antaa Medialiiton kantelun johtaa komission viralliseen päätöksentekoon sekä siitä todennäköisesti seuraavaan prosessin EU-tuomioistoimessa, (2) ryhtyä tarkastelemaan Yleisradion tehtäviä ja valvontaa laaja-alaisesti parlamentaarisen työryhmän avulla. Lausuntopalaute ja yhä jatkuva keskustelu lakimuutoksesta osoittavat, että kumpi tahansa näistä vaihtoehdoista olisi ollut viisaampi kuin valittu ratkaisu, joka vaikuttaa kompromissilta, mutta tosiasiassa vie ojasta allikkoon. Lakiesitys ei ole täysin Medialiitonkaan toiveiden mukainen ja on todennäköistä, että prosessi EU-oikeudessa tulee joka tapauksessa jatkumaan.
Asia on mutkikas ja vaikeasti avautua, mutta perusasetelma on kiistaton: Medialiiton kantelu on tyypillinen etujärjestön lobbausoperaatio, johon nyt vaan viranomaiset ja maan poliittinen johto on onnistuttu saamaan mukaan. Viestintäpolitiikkaa 1970-luvun alusta seuranneena ja sitä vähän tehneenäkin en haluaisi, että tämä hallitus ja sen vastuuministeri Harakka pääsee historian kirjoihin alalla vertaansa vailla olevan vedätyksen siunaajana. Tämä voidaan kuitenkin vielä estää vetämällä laki takaisin ja panemalla se uuteen valmisteluun.
Kirjoittaja on tiedotusopin emeritusprofessori Tampereelta, Paasion hallituksen 1972 asettaman viestintäpoliittisen komitean varapuheenjohtaja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.