Eduskuntaan perussuomalaisten riveistä vuonna 2019 nousseen Rantasen vastuualueisiin sisäministerinä kuuluvat esimerkiksi poliisiasiat ja paljon julkisuudessa ollut katujengi-ilmiö. Haastattelun aikana Rantanen viittaa useita kertoja hallitusohjelmaan.

Siinä muun muassa sanotaan, että poliisien määrää on tarkoitus kasvattaa 8  000:een nykyisestä 7  500:sta. Se ei ole helppoa, sillä jo nykyisellään poliisikoulun on vaikeaa saada riittävästi hakijoita.

-  Hallitusohjelmassa sanotaan sekin, että nyt pyritään löytämään keinoja, jotta löydetään poliisikoulutukseen riittävä määrä soveltuvia hakijoita. Tässä on tietysti se haaste, että poliisi kilpailee kaikkien muiden turvallisuusviranomaisten kanssa sellaisista hakijoista, joita turvallisuustyö kiinnostaa ja jotka ovat soveltuvia sekä kykeneviä siihen.

STT haastatteli Rantasen ennen elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) perjantaista eronpyyntöä. Haastattelu tehtiin keskiviikkona, samana päivänä, jona eduskunta äänesti Junnilan luottamuksesta.

Viikonvaihteessa Rantanen täsmensi näkemyksiään Twitterissä kirjoittamalla, että ei usko salaliittoihin.

-  En usko myöskään väestönvaihtoteoriaan. Uskon numeroihin ja tilastoihin. Sekä demokratiaan, jossa asioihin vaikutetaan lainsäädäntöä muuttamalla.

Rantanen sanoo, että hallitusohjelmassa otetaan hyvin napakka ote nuoriso- ja jengirikollisuuteen sekä katujengeihin.

-  Hallitusohjelman kirjaukset lähtevät siitä, että yhteiskunta ei tällaista ilmiötä hyväksy. Ei ole yhtä tai kahta tapaa, mitä näille pitää tehdä, vaan kyllä se on aika poikkihallinnollista. Ehkä sen voi sanoa, että hallitusohjelman kirjaukset lähtevät siitä, että tulee sekä kovia että pehmeitä keinoja.

RANTASEN mukaan ajatuksena on laatia nopeasti laaja poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, jonka avulla puututaan nimenomaan nuoriso- ja katujengirikollisuuteen.

-  Siihen liittyy varmasti opetusasioita sekä sosiaali- ja terveyspuolen asioita myös. Uskoisin, että oikeusministeriö on yksi taho, joka tähän työhön liittyy myös. Hallitusohjelmaan on kirjattu erilaisia rikoslain tiukentamisia liittyen vaikkapa ampuma-aseisiin. Tai katujengeihin liittyvissä rikoksissa niistä halutaan tehdä koventamisperuste.

Lisäksi tavoitteena on saada riittävästi poliiseja sekä kentälle että tutkintaan ja saada heille myös riittävät toimivaltuudet.

-  Hallitusohjelma lähtee siitä, että esitämme esimerkiksi rikostiedustelulainsäädännön säätämistä, jossa päästään nopeammin käsiksi ilmiöihin. Lähtökohta on, ettemme halua kehityksen menevän huonompaan suuntaan.

Rantasen mukaan Suomi ja hallitus haluavat puuttua tähän nyt napakammalla otteella, kun siihen vielä ehtii puuttua.

SUOJELUPOLIISI (supo) on kertonut kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että terrorismin uhkataso on kohonnut. Arviossaan supo sanoo, että Suomessa isku-uhan muodostavat pääasiallisesti äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset ihmiset sekä toisaalta salassa toimivat pienryhmät.

Miten Rantanen arvioi ääriliikkeiden uhkaa Suomessa tällä hetkellä?

-  No ainahan se on varmaan olemassa. Viittaan siihen, mitä supo on julkisuuteen kertonut. Meillä on niin radikaali-islamismia kuin äärioikeistoa. Se on sellainen silmällä pidettävä asia.

Supon tuoreessa uhka-arviossa sanotaan, että äärioikeiston uhka on voimistunut Suomessa. Esimerkkeinä mainitaan propagandan levittäminen ja sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen. Oletteko huolissanne tästä?

-  Kaikesta, missä on etuliite ääri, pitäisi olla huolissaan. Ja niitä varmasti viranomaiset seuraavat hyvin tarkoin. Sitä kautta pyrin tietysti itsekin pysymään ajan tasalla siitä, missä mennään. Ilman muuta kaikennäköistä liikehdintää, mihin liittyy erityisesti väkivallan uhkaa, on seurattava tarkasti.

Rantanen kirjoitti keväällä ehdokasesittelyssään verkkosivuillaan sinisilmäisyydestä.

-  Meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä, Rantanen kirjoitti tekstissä.

Natsi-Saksan rotuopissa ihannoitiin arjalaista rotua, sinisilmäisyyttä ja vaaleita hiuksia.

Mitä Rantanen tarkoitti kirjoituksellaan?

-  No se on kyllä metafora. Jos ymmärtää, mitä on metafora, niin se tarkoittaa sitä. Vertauskuva, ei suoranainen, sanan varsinaisessa merkityksessä, Rantanen sanoi STT:lle.

TÄMÄ ei ole teidän mielestänne flirttailua esimerkiksi väestönvaihtoteorian kanssa?

-  No ei ole flirttailua väestönvaihtoteorian kanssa.

Rantanen on kesäkuun loppupuolella poistanut sinisilmäisyyttä koskevan osan ehdokasesittelystään. Se on kuitenkin löydettävissä internetsivustoja arkistoivasta palvelusta kesäkuun 18. päivän tallenteelta.

Yksi hallitusohjelman kirjauksista oli kansalaisuuskoe Suomen kansalaisuuden haluaville. Millaiseksi sitä on suunniteltu?

-  Ei vielä millaiseksikaan. Se on vasta hallitusohjelman kirjaus.

Rantanen kertoo, että kansalaisuuskokeeseen pyritään ottamaan mallia muiden maiden vastaavista kokeista, joissa pyritään pääsääntöisesti selvittämään ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, arvoista ja perustiedoista. Tanskassa vastaavassa testissä kysyttiin esimerkiksi rikosoikeudellisesta alarajasta, samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja siitä, milloin Tanskasta tuli sotilasliitto Naton jäsen.

Rantasen mukaan selvitysvaiheessa on vielä esimerkiksi se, mikä viranomainen kokeen tekisi.

-  Varmasti sen täytyy olla jokin virallinen taho. Olettaisin, ettei se tule olemaan koe, joka levitetään ympäri Suomea vaikkapa kansalaisopistojen tehtäväksi.

AIKATAULUSTA sanotaan hallitusohjelmassa, että esitys kansalaiskokeesta pitäisi olla vuoden loppuun mennessä eduskunnalla.

-  Aikataulu on erittäin haastava ottaen huomioon, että muutoksia on paljon, mutta siihen pyritään.

Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30  000 turvapaikanhakijaa. Etelä- ja Keski-Eurooppaan tulee saman verran turvapaikanhakijoita jatkuvasti. Nykyisen hallituksen näkemys eroaa edellisen hallituksen ajattelusta, jossa turvapaikanhakua koskeva vastuunjako kelpasi Suomelle yhtenä Euroopan unionin reunavaltioista.

JOS johonkin EU-maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita, nykyhallituksen kannan mukaan vastuunjaon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Miten tämä vastuunjako toimisi sitten, jos Venäjältä alkaisi vyöryä Suomeen turvapaikanhakijoita?

-  Tämä on usein se kysymys, joka esitetään, että entäs kun Venäjä. Jos ajatellaan koko Euroopan tasolla, tämä on ollut aika mielenkiintoinen tämä vastaaminen turvapaikkapolitiikkaan, varsin jatkuvaan virtaan kolmansista maista. Ehkä siinä on ajateltu, että se pyörisi niin, että otetaan hakemukset vastaan, ja jos tulee kielteinen päätös, palautetaan, ja muutoin voi jäädä. Mutta se ei ole toiminut koko aikana.

-  Sitten on ajateltu, että kun (turvapaikanhakijoita) tulee paljon, niin jaetaan taakkaa. Ehkä se ei ole välttämättä kaikkein viisain lähtökohta tähän. Pitäisi pyrkiä seulomaan ne, jotka tulevat paremman elintason perässä, ja ne, jotka tosiasiallisesti tarvitsevat turvapaikkaa niillä perusteilla, jotka pakolaissopimus toteaa.

Jos Venäjältä alkaisi yhtäkkiä tulla valtavasti turvapaikanhakijoita, pitäisi asiaa Rantasen mukaan katsoa tilanteen mukaan.

-  Siihen meillä on viime kesänä laadittu rajalaki, jossa on mahdollisuus myös keskittää turvapaikanhakua yhteen paikkaan, mikä on tietysti yksi toimenpide. Taakanjako on EU:ssa ylipäätään toiminut aika huonosti.

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO (EK), Keskuskauppakamari ja Suomen startup-yhteisö ovat arvostelleet hallitusohjelmaa siitä, että työperäisen maahanmuuton edellytyksiä olisi pitänyt parantaa, ei heikentää. Esimerkiksi Startup-yhteisön edustajat ovat sanoneet, että muun muassa pysyvän oleskeluluvan saannin ehtojen kiristyminen vaikeuttaa työperäisten maahanmuuttajien houkuttelua Suomeen.

Rantanen huomauttaa kysymyksen kuuluvan työministeri Arto Satoselle (kok.).

-  Siltä osin kuin ne kuuluvat sisäministeriöön, totean, että kuten on julkisuudesta nähty, lähestulkoon viikoittain tulee jokin hyväksikäyttö, kiskonta tai muu vastaava työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvä juttu julkisuuteen. Tämä on hyvin tyypillisesti piilorikollisuutta, josta näemme vain jäävuoren huipun.

Rantanen sanoo, että hallitusohjelmaan kirjatuilla tulorajan nostolla sekä valvonnan ja kriminalisoinnin muuttamisella pyritään siihen, ettei Suomeen tulla ehdoilla, joissa on alttius hyväksikäytölle.

Rantasen mukaan kiristyksillä on tarkoitus huolehtia siitä, että Suomeen saapuu ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä mahdollisimman hyvin.

-  Ja toisaalta heidän hyväksikäyttönsä ja kiskontansa tai jopa orjamaiset työolosuhteet pyritään estämään.

Rantanen sanoi taannoin eduskunnassa, että “viime hallitus, jossa siis oli työväenpuolue SDP, loi maahan tällaiset orjakaupat”. Mihin viittasitte tällä orjakauppa-termillä?

-  Olisin voinut käyttää ehkä parempaa termiä, orjamaiset olosuhteet, joita on käytetty näiden keissien ympärillä, jotka ovat tulleet julkisuuteen. Tähän juuri viittasin.

Rantasen mukaan viime hallituskaudella alkoi näkyä viitteitä ilmiöistä, kuten kynnysrahasta tai työntekijöiden kiskonnasta – “suoranaisesta ihmiskaupasta”.

-  On ollut harmi, että on pyritty lisäämään nopeasti vain määriä huolehtimatta siitä, että (työ)ehdot ovat sellaiset, etteivät ne ole kohtuuttomia suomalaiselle yhteiskunnalle, eivätkä myöskään tänne tulleille yksilöille.

Ville Väänänen/STT