– Olen ehdottomasti Maailman Paras Ope ja opettajan ammatti on kutsumustyöni. Haluan edistää koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa oman äidinkielen oppiminen ja opettaminen on aidosti mahdollista.

Äidinkieli on jokaisen perusoikeus. Oman äidinkielen opetuksella on tärkeä tehtävä sekä monikielisten lasten identiteetin että Suomen kielivarannon ylläpitämisen kannalta.

– Kieli on sydämen, tunteiden ja ajattelun kieli. Kieli vahvistaa kulttuurista identiteettiä, siteitä omaan kieliyhteisöön ja sukuun.

– Sosialidemokraatit haluavat parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, missä vähemmistöryhmien integraatiota vahvistetaan koulutuksen keinoin.

Sivistysvaltion mittana pidetään sitä, miten se kohtelee heikommassa asemassa olevia jäseniään.

Maahanmuuttajaoppilaille on annettu oman äidinkielen opetusta 1970-luvulta lähtien. Vielä 1994 opetus oli Suomessa virallisesti mukana perusopetuksen opetussuunnitelmassa. 2004 oppiaineen virallinen asema poistettiin opetussuunnitelmasta.

Vuoden 2010 alussa opetuksen asemaa heikennettiin jälleen.

– Opetuksen viikkotuntimäärää pudotettiin 20 %:iin. Oman äidinkielen opetus on perusopetuksen ulkopuolista opetusta, eikä kuntia velvoiteta järjestämään sitä. Se määriteltiin perusopetusta täydentäväksi opetukseksi.

Erillisrahoitettuna, perusopetusta täydentävänä opetuksena, omaa äidinkieltä voivat opiskella kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

– Erillisrahoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien ei ole pakko järjestää maahanmuuttajaoppilaille opetusta lainkaan. Kunnilla ei ole järjestämispakkoa eikä oppilailla ole osallistumispakkoa.

Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa, mutta sen jälkeen menestys on hiipunut.

– Tutkimukset osoittavat, että yksi syy PISA-tulosten laskemiselle voi olla oman äidinkielen oppiaineen aseman heikentäminen. Äidinkielen merkitys myös koulupudokkuutta ennaltaehkäisevänä tekijänä tulisi saattaa tietoon ennen kaikkea päättäjille.

Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus on roikkunut perusopetuksen ulkopuolella 20 vuotta. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on joissakin kouluissa jo yli puolet.

Oman äidinkielen opetus ja oppilaat ovat myös eriarvoisessa asemassa myös koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluiden saatavuudessa.

– Kyse on rakenteellisesta rasismista, joka tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei anna kaikille samoja mahdollisuuksia.

Haasteita opetuksen kehittämiselle on useita. Näitä ovat mm. opetuksen asema tuntijaossa, opettajien koulutus ja kelpoisuudet sekä opetusmateriaalin puute.

Oman äidinkielen opetusta järjestetään Suomessa noin 60 kielessä, mutta pätevyyden voi saada vain 11 maahanmuuttajakielen opettamiseen.

– Käytännössä 50 kielen opettajat jäävät epäpäteviksi. Suurista maahanmuuttajakielistä mm. somali, albania, farsi, kurdi, vietnam, turkki, thai sekä osittain arabia ovat sellaisia, joissa ainekelpoisuuden tuottavia opintoja ei ole tarjolla missään suomalaisessa korkeakoulussa.

Lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan opettajilta puuttuu muodollinen kelpoisuus.

– Opettajan ei ole siis mahdollista saavuttaa aineenopettajan kelpoisuutta, mikä heikentää merkittävästi opettajan asemaa. Hän ei voi saada vakituista työtä eikä parempaa palkkaa. Tällä hetkellä oman äidinkielen opettajat ovat keskeisin opettajaryhmä, jotka edustavat etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Heidän roolinsa tulisikin nähdä osana oppilaiden identiteetin ja maailmankuvan kehitystä.

Opetuksen ja oppimisen vaatimukset ovat entisestään kasvamassa.

Sosialidemokraatit korostavat, että koulutuksen vahvistamisen on kohdennettava siten, että siitä pääsevät osallisiksi mahdollisimman monet.

– Monikielisyydestä kasvaa voimavara, josta sekä yksilön että yhteiskunnan on hyvä ammentaa. Kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa äidinkieltään.

Tampere on Adamsonille rakas kotikaupunki.

– Kaunis, sopivan kokoinen, toimiva sosiaalinen infrastruktuuri, kauniit järvimaisemat, mukavat ihmiset, historiallinen tehdasmiljöö, opiskelumahdollisuudet. Tykkään siitä, että Tampereen keskustassa on ihania pikku kahviloita ja joka paikkaan pääse helposti pyörällä.

Autoa hän ei ole omistanut eikä kaivannut 25 vuoteen.

– Minulle luonnon terveys on ollut aina tärkeää ja siksi on ihanaa, että Tampereella pääsen liikkumaan ja pitämään hyvä huolta luonnosta.