tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kaksi vaihtoehtoa pöydällä – puoluesihteerit päättävät maakuntavaalien kohtalosta

Kuva: Kari Hulkko
Vaihtoehtoina on valita maakuntavaltuusto heti vaaleilla tai että valtuustot valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella.

Puoluesihteerien on tarkoitus päättää aivan lähiaikoina koska ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään. Ryhmää vetävän keskustan Timo Laanisen mukaan hallitus on pyytänyt puoluesihteereitä pohtimaan asiaa vielä kerran.

Laanisen mukaan pöydällä on nyt kaksi vaihtoehtoa. Maakuntavaltuustot saatetaan valita heti vaaleilla tai sitten valtuustot valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella.

– Keskustan puolella olemme sitä mieltä, että valtuustot pitää alusta asti valita vaaleilla. Mutta tutkitaan nyt vielä muitakin vaihtoehtoja, Laaninen sanoo.

Tarkoituksena on järjestää maakunta- ja kuntavaalit samaan aikaan ainakin vuodesta 2021 lähtien.

– Tavoitteeni on, että löydettäisiin mahdollisimman yksimielinen ratkaisu, Laaninen sanoo.

Puoluesihteerien työryhmä esitti helmikuussa, että ensimmäiset maakuntavaalit olisi järjestetty lokakuussa 2017 samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Kuntavaalit olisi näin siirretty tilapäisesti keväästä syksyyn.

Keväällä ensimmäisiä maakuntavaaleja ei puoluesihteereiden mukaan olisi vielä ehditty pitää. Ehdotus ei ollut yksimielinen, vaan vihreät ja RKP vastustivat kuntavaalien siirtoa.

Hallituksen vastuuministerit torjuivat niin ikään kuntavaalien siirron, minkä takia asiaa on jouduttu nyt miettimään uudelleen. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi kaksi viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla, että seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2017, eikä niitä siirretä mihinkään.

Pohdinnan jatkumisesta kertoivat perjantaina myös Kaakon viestinnän lehdet.

Suomeen ollaan perustamassa maakuntahallintoa. Nykyistä maakuntajakoa noudattelevat 18 maakuntaa vastaisivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista. Vielä on epäselvää, miten varmistetaan, että kaikkein pienimmätkin maakunnat pystyvät tämän tekemään.

Supon Pelttari Ylelle: Palautuskeskuksista olisi todennäköisesti hyötyä

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. elokuuta 2017. Suojelupoliisi järjesti tiedotustilaisuuden terrorismiuhasta Turun tapahtumiin liittyen. Turussa puukotettiin useita ihmisiä perjantaina 18. elokuuta.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kokoamisesta palautuskeskuksiin olisi todennäköisesti hyötyä. Pelttari kommentoi asiaa aamulla Ylen aamu-tv:lle.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halunnut eilen ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan keskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) katsoi, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

”Ilo” – Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja esittelee Niinistön kannattajakorttia Twitterissä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Suvi-Anne Siimes.

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoo Twitterissä allekirjoittaneensa Sauli Niinistön kannattajakortin. Niinistön kampanjan on kerättävä 20 000 paperista kannattajakorttia valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi asettamista varten.

Vasemmistoliiton ehdokas presidenttikisaan on europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Siimes esittelee Niinistön kannattajakorttia Twitterissä aihetunnisteella #ilo.

– Äitini luona allekirjoitin! Hän kuuluu porukkaan, joka kortteja kerää. Oli mukavaa ja hienoa hoitaa asia nimenomaan näin! hän vastaa Niinistön kampanjan Twitter-tililtä lähetettyyn tervetulotoivotukseen.

 

Keskustelua aiheesta

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.