Kaksi vaihtoehtoa pöydällä – puoluesihteerit päättävät maakuntavaalien kohtalosta

Kuva: Kari Hulkko
Vaihtoehtoina on valita maakuntavaltuusto heti vaaleilla tai että valtuustot valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella.

Puoluesihteerien on tarkoitus päättää aivan lähiaikoina koska ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään. Ryhmää vetävän keskustan Timo Laanisen mukaan hallitus on pyytänyt puoluesihteereitä pohtimaan asiaa vielä kerran.

Laanisen mukaan pöydällä on nyt kaksi vaihtoehtoa. Maakuntavaltuustot saatetaan valita heti vaaleilla tai sitten valtuustot valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella.

– Keskustan puolella olemme sitä mieltä, että valtuustot pitää alusta asti valita vaaleilla. Mutta tutkitaan nyt vielä muitakin vaihtoehtoja, Laaninen sanoo.

Tarkoituksena on järjestää maakunta- ja kuntavaalit samaan aikaan ainakin vuodesta 2021 lähtien.

– Tavoitteeni on, että löydettäisiin mahdollisimman yksimielinen ratkaisu, Laaninen sanoo.

Puoluesihteerien työryhmä esitti helmikuussa, että ensimmäiset maakuntavaalit olisi järjestetty lokakuussa 2017 samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Kuntavaalit olisi näin siirretty tilapäisesti keväästä syksyyn.

Keväällä ensimmäisiä maakuntavaaleja ei puoluesihteereiden mukaan olisi vielä ehditty pitää. Ehdotus ei ollut yksimielinen, vaan vihreät ja RKP vastustivat kuntavaalien siirtoa.

Hallituksen vastuuministerit torjuivat niin ikään kuntavaalien siirron, minkä takia asiaa on jouduttu nyt miettimään uudelleen. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi kaksi viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla, että seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2017, eikä niitä siirretä mihinkään.

Pohdinnan jatkumisesta kertoivat perjantaina myös Kaakon viestinnän lehdet.

Suomeen ollaan perustamassa maakuntahallintoa. Nykyistä maakuntajakoa noudattelevat 18 maakuntaa vastaisivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista. Vielä on epäselvää, miten varmistetaan, että kaikkein pienimmätkin maakunnat pystyvät tämän tekemään.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.