MTV kertoi, että eduskunnan pöytäkirjat vahvistaisivat eduskunnan entisen puhemiehen Matti Vanhasen (kesk). kritiikin nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa kohtaan.

Vanhanen on katsonut, että Halla-aho keskeyttää kyselytunneilla opposition kyselytuntiryöpytyksen antamalla välillä puheenvuoron hallituspuolueen kansanedustajalle.

MTV pohjaa uutisensa kielentutkija ja tietokirjailija Vesa Heikkisen tekeillä olevan kirjan aineistoon, jossa hän tutkii kyselytuntien pöytäkirjoja vuosilta 2015-2024.

Vanhasen vastaavat keskeytysluvut ovat kevätkaudelta 2020 kolme kertaa, kevätkaudelta 2022 kerran, syyskaudelta 2022 kaksi kertaa kuin myös alkuvuodelta 2023. Tässä on nähtävissä se, että Vanhasen toimintatapa muuttui vuosien edetessä. Heikkinen on ainakin toistaiseksi katsonut Halla-ahon toiminnan vain syyskaudella 2023 mutta Vanhasen toimintaa useammalla jaksolla.

Heikkinen selvittää omaa kirjaprojektiaan varten asiaa käymällä läpi valtavan määrän pöytäkirjoja.

– Halla-aholla on paljon enemmän näitä, että hän antaa puheenvuoron opposition esittämissä kysymyksissä myös hallituspuolueiden kansanedustajille. MTV:n toimittajalle antamani luvut ovat alustavia, ne pitää vielä tarkastuslaskea, Heikkinen kommentoi Demokraatille.

Asiaa on käsitellyt myös alun alkaen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelma.

Heikkisen käsityksen mukaan kysymys olisi usein nimenomaan siitä, että opposition puheenvuorot keskeytyvät ja jatkuvat sitten vielä samasta kysymyksestä hallituspuolueen edustajan saatua väliin oman puheenvuoron.

– Kysymyksissä on myös laatueroja, kun ne (hallituspuolueen) kysymykset ovat välillä enemmänkin retorisia, että ”onhan niin ministeri, että…”.

– Pahimmillaanhan siinä on opposition kannalta ketjuja, joissa ensin kysymässä on oppositio, sitten ministeri vastaa, sen jälkeen annetaan puheenvuoro hallituspuolueen edustajalle, taas eri ministeri ehkä vastaa. Sen jälkeen annetaan taas puheenvuoro hallituspuolueen edustajalle ja taas ministeri vastaa. Ja sen jälkeen voi tulla vielä yksi opposition puheenvuoro ja sen jälkeen ministeri vastaa ja se keskustelu loppuu siihen. Siinä tulee pahimmillaan aika pitkä hallituksen jäsenten välinen kyselytunti, Heikkinen sanoo aineistoonsa viitaten.

MTV:N uutisesta ei kuitenkaan käynyt ilmi eduskunnan tilastoista selviävä tieto, jonka mukaan Vanhanen piti 2019 syyskaudella yhteensä neljä kyselytuntia ja Halla-aho syyskaudella 2023 yhteensä 10 kyselytuntia (katso tilasto kuvasta alta). Kun nämä luvut suhteuttaa toisiinsa, voidaan todeta, että suhteessa johdettujen kyselytuntien määrään, Vanhasen ja Halla-ahon toiminnassa on vain marginaalinen ero.

Määrällisesti Halla-aho on Heikkisen tietojen perusteella keskeyttänyt opposition kysymyksen useammin kuin Vanhanen mutta suhteellisessa vertailussa eroa ei juuri ole.

Heikkinen kuitenkin sanoo tähän, että hänen alustavan tarkastelun ja laskelman mukaan 15:sta Vanhasen johtamista 23 kyselytunnista tämä ei anna puheenvuoroja hallituksen edustajalle opposition esittämän ”kysymyksen alla”. 8:ssa antaa, joista niistäkin osa on Heikkisen mukaan hieman poikkeuksellisia tilanteita tai kyselytunteja. Demokraatti ei ole näitä tietoja tarkastanut.

– Halla-ahon 10 syyskauden 2023 kyselytunnista hän antaa vähintään yhden puheenvuoron hallituksen edustajalle opposition esittämän kysymyksen alla 8 kyselytunnilla. Kyselytunneittain siis suhdeluvut ovat Vanhasella 8/23 ja Halla-aholla 8/10, Heikkinen sanoo.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelun luovuttamista tiedoista näkee, että puhemies Halla-aho on johtanut ylivoimaisen enemmistön 2023-2024 puhemieskautensa kyselytunneista. Vuonna 2019 syyskaudella Vanhanen veti 4 kyselytuntia ja Halla-aho 10 vuoden 2023 syyskaudella.

Demokraatti kertoi aiemmin, että Halla-ahon kohdalla poikkeavaa on viime vaalikauteen verrattuna se, että hän on itse ottanut johdettavakseen suuren määrän kyselytunteja eivätkä varapuhemiehet ole niitä vetäneet. Vanhasen puheenjohtajuuksien aikana kolme puhemiestä vuorottelivat melko säännönmukaisesti.

Sitä Heikkinen ei siis ole vielä tutkinut, onko myös Halla-aho vähentänyt Vanhasen tavoin hallituspuolueen edustajille kesken oppositiopuolueen kysymyksen annettuja puheenvuoroja toiminnassaan vaalikaudella myöhemmin eli käytännössä vuonna 2024. Lieneekin varmaa, että poliittinen keskustelu ja aiheen kaivelu ei lakkaa tähänkään päivään.

MTV:LLE antamiensa alustavien tilastojen pohjalta Heikkinen kertoo päätelleensä, että Halla-aho painottaa omassa toiminnassaan sitä, että hän jakaa parlamentaarisen voimasuhteiden mukaan puheenvuoroja. Vanhanen taas painottaa hänen mielestään enemmän sitä, että kyseessä on nimenomaan opposition kyselytunti.

Sinänsä Heikkinen pitää Halla-ahon toimintaa ymmärrettävänä ja perustelua voimasuhteista selkeänä, mutta katsoo, ettei se ole kovin sopiva kyselytuntien genreen.

– Tämähän kumoaa vanhan historiallisen idean, että se on opposition kyselytunti. 1960-luvulta alkaen, kun traditio aloitettiin, nimenomaan haettiin sitä, että oppositiolla on tavallaan parlamentaarinen kontrolliväylä. Siinä mielessä tasapuolisuusidea suulliseen kyselytunnin genreen nähden on aika erikoinen minun mielestäni, Heikkinen näkee.

Esimerkiksi sellaista, kuten varmasti oppositiossa katsotaan, että Halla-aho päästäisi hallituksen väliintuloilla ministereitä pälkähästä, Heikkinen ei kuitenkaan halua oman aineistonsa perusteella suoraan väittää. Hän sanoo, että se menisi aika pitkälle tulkintaan. Pöytäkirjoihin merkityistä välihuudoistakaan tätä ei ole Heikkisen mielestä ollut pääteltävissä.

– Pitäisi melkein mennä katsomaan nauhoitteita ja jos siellä näkyy jotain reaktioita.

Yleensä ottaen Heikkinen painottaa, että mitä enemmän hallituspuolueiden edustajilla on puheenvuoroja, sitä vähemmän oppositiolla on mahdollisuus haastaa hallitusta.

Heikkinen jää huhtikuun alussa virkavapaalle kirjoittamaan kirjaa valehtelemisesta kyselytunneilla. Työnimenä on Valehtelijoiden klubi?. Hänellä on tietty metodi asian tarkastelemiseen ja valtava lähes 15 000 puheenvuoron aineisto.

– Loppuvuodesta pitäisi olla valmista.