– Nykyinen rikoslakimme on alun perin säädetty vuonna 1889, ja säätämisestään lähtien laki on alkanut sanoilla, joissa viitataan Venäjän keisariin ja keisarikuntaan, jonka osa Suomi oli itsenäistymiseensä saakka. Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa meidän on kuitenkin syytä pohtia, haluammeko yhä pitää yllä tämänkaltaisia siteitä hyökkäyssotaa käyvään maahan vai päivitämmekö säädöksemme ajan tasalle, Kymäläinen sanoo tiedotteessaan.

Rikoslain muuttamista näiltä osin on ehdottanut myös SDP:n ruotsinkielisen piirin FSD:n puheenjohtaja Dimitri Qvintus Iltalehdessä. Qvintuksen avausta kommentoi myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka kirjoitti ”Ehkä olisi jo aika” Twitterissä jakamansa Iltalehden jutun saatteeksi.

SUNA KYMÄLÄINEN ihmettelee tiedotteessaan, että ”Suomen rikoslakia on vuosikymmenten saatossa muutettu uudelleen ja uudelleen, mutta näitä alkusanoja ei ole edelleenkään poistettu laista”.

– Ymmärrettävästi tämän johtolauseen taustalla ovat historialliset syyt. On kuitenkin kyseenalaista, miksi itsenäisen Suomen lainsäädännössä on edelleen viittaus Venäjän keisarikuntaan, Kymäläisen tiedotteessa summataan.

Kymäläinen toteaa Suomen olevan oikeusvaltio, jossa rikoslaki toimii perustuslain lisäksi yhtenä lainsäädännön kulmakivenä.

– On tärkeää, että lainsäädäntömme välittää niitä arvoja, jotka meille ovat tärkeitä. Se, että yhdessä meille tärkeimmistä laeista on viittaus täysimittaista hyökkäyssotaa Euroopassa käyvään valtioon, joka on lähinnä oikeusvaltion ja demokratian irvikuva, ei ole millään muotoa arvojemme mukaista, Kymäläinen sanoo.

– Nyt olisikin korkea aika uudistaa rikoslaki myös tältä osin. Tätä historiallista viittausta ei ajantasaisessa lainsäädännössä tarvita mihinkään, ja siitä luopumisella olisi etenkin tässä ajassa suuri symbolinen arvo.

Kirjallisessa kysymyksessään Kymäläinen kysyy hallitukselta, mihin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi aiotaan ryhtyä.

RIKOSLAIN SAATETEKSTIN muuttamista on aiemmin kommentoinut Demokraatille rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hän sanoo pitävänsä rikoslain historiaa ja sen saatetekstiä arvokkaana.

– Minusta siinä ei ole ainakaan mitään hävettävää. Se osoittaa pikemminkin Suomen autonomista asemaa. Minä pidän sitä hyvänä, historiallisena tosiseikkana. Mitäpä sitä poistamaan, Tolvanen kommentoi.