Politiikka
23.5.2020 10:50 ・ Päivitetty: 23.5.2020 10:50
Kansanedustaja ja piispa ajautuivat erikoiseen väittelyyn: “Kommunismin historia on niin verinen, että todistustaakka sen siunausten osoittamisessa lankeaa sinulle”
Hiljattain Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ärähti Twitterissä Suomen lähetysseuralle (SLS), joka on mukana verovälttelyä vähentämään pyrkivässä kampanjassa #430miljoonaa.
Finnwatchin kampanjassa on mukana useita ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Asia on puhuttanut jo pitkään sosiaalisessa mediassa ja väittely on ollut kovaa.
Myös kirkon edustajat ovat ottaneet kampanjaan osaa. Suomen lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, Helsingin piispa Teemu Laajasalo on luvanut, että asiasta käydään keskustelu hallituksen kokouksessa.
– SLS tarkoitus on julistaa evankeliumia ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta. SLS tarkoitus ei ole osallistua politiikkaan, Laajasalo on tviitannut.
Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen on hakenut Twitterissä kantoja, joiden voidaan nähdä puolustavan Suomen Lähetysseuran toimintaa.
– Kirkon näkökulman tulee aina olla köyhien tasalla, koska evankeliumi on “hyvä sanoma köyhille” (Luuk. 4:18). Tämä asetelma on ‘poliittinen’, sillä evankeliumia ei voi irrottaa ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista, jotka se myös vaatii korjaamaan (Matteus 18), Komulainen on muun muassa tviitannut.
Tuorein käänne on kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) ja Kuopion piispan Jari Jolkkosen ajautuminen väittelyyn kommunismista.
Lisää aiheesta
Tämä alkoi Jolkkosen kommentoitua Romakkaniemen kommenttia.
– Keskustelu kuohunut, kun Keskuskauppakamarin @Romakka epäilee kirkkoa ”laitavasemmistolaiseksi”. Mutta voimme luterilaisinakin lainata paavia, jonka mukaan kommunistit ovat kaappikristittyjä. Kirkko oli täällä ensin, Jyri Komulainen kirjoitti ensin.
Tähän vastasi Romakkaniemi:
– Tämä twiitti selventää erinomaisesti piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulaisen kohdalta hänen viime päivien voimakkaan henkilökohtaisen 430-kampanjan puolustelun taustan. Hyvä että kertoo avoimesti. Onko tämä Komulaisen linja edustanut piispainkokouksen ja kirkon kantaa?
Keskusteluun puuttui Kuopion piispa Jari Jolkkonen vastaten ykskantaan Romakkaniemelle:
– Ei ole.
Eräällä keskustelijalle Jolkkonen selvitti, että kirkot ovat yhdessä köyhien ja sairaiden puolella.
– Twiitissä mainittua kommunismia ne pitävät vahingollisena aatteena ja vääränä ratkaisuna köyhyyden ongelmaan. Piispainkokous tai kirkkohallitus eivät ole käsitelleet nyt puheena olevaa kampanjaa.
Tähän taasen tuli väliin kansanedustaja Kontula.
– Hei Jari, mistä ”kirkoista” tässä nyt tarkalleen ottaen puhut? Onko piispainkokous tai kirkkohallitus siis ottanut kantaa kommunismiin ja jos, niin miksi ihmeessä? (Kiinnostaa toki myös, mihin muihin poliittisiin aatteisiin ne kenties ovat ottaneet kantaa?) Kontula kyseli.
– Kiinnostaa myös henkilökohtaisesti, tällaisena kristittynä kommunistina, joka on käyttänyt aika suuren osan elämästään köyhyyteen liittyvien ongelmien parissa – tähän asti hyvässä yhteistyössä kirkon toimijoiden kanssa, tuiki tietämättömänä näistä kannanotoista…, hän jatkoi.
Kontula on avannut muun muassa Kansan Uutisissa, mitä tarkoittaa kommunismillaan.
– Anna hyvä, monia puheenvuorojasi on ollut ilo seurata. Mutta tätä puolta vaikea ymmärtää. Kommunismin historia on niin verinen, että todistustaakka sen siunausten osoittamisessa lankeaa sinulle. En lähde tähän nyt, mutta järjestetään vaikka yhteinen dialogi Kirkkopäivillä, piispa Jari Jolkkonen vastasi.
– Hei Jari, katsoin, että seuraavat kirkkopäivät ovat vasta vuoden päästä. Pistin kalenteriin, mutta olisi kuitenkin reilua vastata vähän nopeammin selvennyspyyntööni mainitsemastasi kirkkojen kannoista kommunismiin. Meitä kommunisteja kristittyjä on Suomessakin jonkin verran, Anna Kontula replikoi.
Tähän Jolkkonen tempaisi linkin katolisen kirkon dekreettiin kommunismia vastaan.
– Nykyaikana paavi JP II kiertokirje Centesimus annus, 13 ja 44. Kommunismin torjumisen lisäksi katolinen kirkko on arvostellut pidäkkeettömän markkinatalouden epäkohtia ja kehittänyt ns. kolmatta tietä, piispa jatkoi.
– Kiitos, tämän tunsinkin. Katolisen kurkon kanta on onneksi vuoden 1949 jälkeen saanut enemmän sävyjä. Minua nyt kuitenkin kiinnostaa ensisijaisesti meidän luterilaisen kirkkomme kanta, johon oletin sinun kommentillasi viitanneen, Kontula päätti.
Ei ole.
— Jari Jolkkonen (@PiispaJari) May 21, 2020
Kiinnostaa myös henkilökohtaisesti, tällaisena kristittynä kommunistina, joka on käyttänyt aika suuren osan elämästään köyhyyteen liittyvien ongelmien parissa – tähän asti hyvässä yhteistyössä kirkon toimijoiden kanssa, tuiki tietämättömänä näistä kannanotoista…
— Anna Kontula (@annakontula) May 22, 2020
Hei Jari, katsoin, että seuraavat kirkkopäivät ovat vasta vuoden päästä. Pistin kalenteriin, mutta olisi kuitenkin reilua vastata vähän nopeammin selvennyspyyntööni mainitsemastasi kirkkojen kannoista kommunismiin.
Meitä kommunisteja kristittyjä on Suomessakin jonkin verran.
— Anna Kontula (@annakontula) May 23, 2020
Kiitos, tämän tunsinkin. Katolisen kurkon kanta on onneksi vuoden 1949 jälkeen saanut enemmän sävyjä.
Minua nyt kuitenkin kiinnostaa ensisijaisesti meidän luterilaisen kirkkomme kanta, johon oletin sinun kommentillasi viitanneen.
— Anna Kontula (@annakontula) May 23, 2020
Kirkon näkökulman tulee aina olla köyhien tasalla, koska evankeliumi on "hyvä sanoma köyhille" (Luuk. 4:18). Tämä asetelma on 'poliittinen', sillä evankeliumia ei voi irrottaa ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista, jotka se myös vaatii korjaamaan (Matteus 18). #kirkko
— Jyri Komulainen (@JyriKomulainen) May 18, 2020
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.