On myös pohdittu vaalien ajankohtaa. Järkevää olisi, että keskitettäisiin sekä eduskuntavaalit että maakuntavaalit samaan ajankohtaan. Olisi järkevää äänestää myös EU-parlamenttivaalit samana ajankohtana. Näin todennäköisesti äänestysprosentti nousisi ja äänestäjä voisi aidosti valita mihin tehtävää hän ehdokkaan valitsee.

Viime sunnuntaina Helsingin Sanomissa kansanedustaja Joakim Strand (rkp.) totesi, että demokratian näkökulmasta katsottuna ei ole järkevää, että sama henkilö on päätöksentekijänä kolmella tasolla: kunnallisella-, valtakunnallisella-  ja maakuntatasolla.

Tiistain sanomalehti Pohjalaisessa Åbo Akademin politiikan tutkija dosentti Kim Strandberg oli sitä mieltä, ettei saman henkilön pitäisi olla päätöksentekijänä kolmella eri tasolla. Strandberg piti lehden mukaan ongelmallisena, että kansanedustaja on päättäjänä kahdessa eri paikassa eli kansanedustajan ei pitäisi olla mukana edes kunnallisessa päätöksenteossa.

Olen ollut pitkään mukana eduskunnassa, maakuntahallinnossa ja 29 vuotta Seinäjoen valtuustossa. Tällä hetkellä olen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston varapuheenjohtajana ja Seinäjoen kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Olen pitänyt saamaani tietoa ja kokemusta erittäin tärkeänä eduskuntatyössä mm. sote-valmistelussa. En ole nähnyt mitään ristiriitaa kansanedustajana kunnallisten- ja maakunnallisten luottamustehtävien hoidossa. Jokainen arvioi oman ajankäytön ja mahdollisuuden hoitaa luottamustehtävää.

Strand on ilmoittanut kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksessa v. 2017, että hän on Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Pohjanmaanliiton hallituksen puheenjohtaja, Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja, Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja, Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan jäsen ja lukuisissa muissa luottamustehtävissä. Esitän johdonmukaisen kysymyksen: kai kansanedustaja Strand eroaa maakunnallisista luottamustehtävistä, kun ei pidä hyväksyttävänä olla kolmella portaalla päättämässä?

Puolueiden piirijärjestöt ovat tähän asti tehneet henkilövalinnat puolueiden maakunnallisiin luottamustehtäviin. Jatkossa, jos maakuntalaki ja sote-uudistus menevät eduskunnassa läpi, valinnan tekee kansalainen eli äänestäjä. Tällöin demokratia lisääntyy, ja perustuslain mukaan ehdokkuutta ei voi rajoittaa. Siis miksi RKP ei luota äänestäjään?