– Lakia taidetaan tulkita kunnissa aika monenkirjavasti ja olen jättämässä tänään asiasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen, hän kertoo Demokraatille.

Taavitsaisen mukaan on tullut ilmi tapauksia, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen ihmettelee.

– Tulkintani on, että sairauslomalla olevan huoltajan lapselta ei saa rajata päivähoito-oikeutta. Laissa kokoaikainen oikeus on nivottu yhteen vanhemman työskentelyn tai opiskelun kanssa. Lakiin ei tule myöskään lisätä sairauslomaa perusteeksi, Taavitsainen toteaa.

Hän muistuttaa, että varhaiskasvatus ylipäätään pitää nähdä lapsen oikeutena.

– Ei se voi vaihdella sen mukaan, mikä on vanhemman terveys ja kuten oppositiosta vastustimme, vanhemman työtilanne. Eikö juuri silloin, jos perheessä on sairautta tai työttömyyttä, pidä päivähoidon tukea perheen jaksamista? Kuinka sairaalan leikkauspöydältä kotiutunut voi huolehtia lapsen arjesta?

Satu Taavitsainen painottaa, että lasten laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä ja syrjäytymisen ja köyhyyserojen torjumisessa.

– Varhaiskasvatus ja koulutus heijastuu juuri julkaistun Suomi nuorten kasvuympäristönä -tutkimuksenkin mukaan pitkälle nuoren tulevaisuuden työllistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. On lyhytnäköistä pystyttää esteitä lapsiperheiden hyvinvoinnin eteen.

Satu Taavitsainen hämmästelee myös sairauslomaan liittyvien vanhempien lääkärinlausuntojen kiikuttamista päivähoitoon.

– Pidän kyseenalaisena salassapidettävien lausuntojen toimittamista. Tulee olla selkeät ohjeet kuka ne voi nähdä, missä niitä säilytetään ja kuinka pitkään.

– Päiväkodeista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tietotoimistoa, johon vanhempien sairaudet, työttömyyspäivät, lomautukset ynnä muut arkaluonteiset tiedot kerätään. Päivähoito on lapsia varten ja luomalla luottamuksellinen suhde huoltajiin on mahdollisuus keskustelemalla saada perheen tilanteesta tarvittavat taustatiedot lapsen hyvinvoinnin ja perheen jaksamisen tukemiseen.

Taavitsainen kertoo myös, että vanhemmilta kuuluu myös sellaista viestiä, että päiväkodit asettavat tarkkoja kellonaikoja, jolloin täysiaikaisen päivähoito-oikeuden menettäneet lapset saavat olla päiväkodissa. Esimerkiksi lapsi, joka on 20 tuntia viikossa hoidossa, onkin haettava kello 12.

– Päivähoidon perustehtävä on edistää lapsen etua ja tukea perheiden jaksamista. Kaikista kellonajoista tulisi mielestäni neuvotella perheiden kanssa ja sovitella niin, että se sopii perheille myös kuljetusten ja perheen arjen kannalta ja että lapsi varmasti saa tuona aikana laadukasta varhaiskasvatusta, ruokaa ja leikkiä, Taavitsainen näkee.

– Ennakkoon oppositiosta kerroimme hallitukselle, että rajaaminen tulee aiheuttamaan vain harmeja. Jään odottamaan opetusministerin vastausta. Hänhän tämän lain esitteli ja se on hänen kättensä työtä, Taavitsainen päättää.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

Lain mukaan oikeus enintään 20 tuntia viikossa järjestettävään varhaiskasvatukseen on silloin, kun toinen vanhemmista on kotona äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella tai on työtön työnhakija sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt kaksi kuukautta tai vanhempi on eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai lomautettuna.

Harkinnanvarainen oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen voi tulla kyseeseen lapsen tai perheen tarpeesta johtuvasta syystä.

Laajempi tarve määritellään erikseen lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja se voi tarkoittaa esimerkiksi 25 tai 30 tuntia viikossa. Tällaisia tilanteita voivat olla vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tai lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia.