Sosiaali- ja terveysministeriön perjantaisessa tiedotustilaisuudessa kuultiin sote-uudistuksen aikatauluista ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman etenemisestä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankerahoilla luodaan Salosen mukaan pohja sote-palveluiden parantamiselle.

– Kun ihminen sairastuu tai kohtaa vakavia vastoinkäymisiä elämässään, on palveluiden tehtävänä auttaa häntä eikä jättää yksin. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtävänä on parantaa palveluiden saatavuutta. Tällä haettavalla hankerahalla pitäisi löytää ratkaisut esimerkiksi hoitoon pääsyyn seitsemässä vuorokaudessa, Salonen sanoo tiedotteessaan.

Hän painottaa, että yhteiskunta on muuttunut ja sosiaali- ja terveyspalveluiden on pystyttävä mukautumaan muuttuneisiin tarpeisiin.

Lue myös: Krista Kiuru odottaa sote-läpimurron alkamista jo tämän kevään aikana: ”Peruspalvelut laitetaan nyt kertakaikkiaan kuntoon”

Tulevaisuuden sote-keskus panostaa Salosen mukaan myös lasten ja nuorten auttamiseen varhaisessa vaiheessa.

– Esimerkiksi psykososiaaliset palvelut ja monialainen perhekeskus ovat keinoja, joilla voidaan vähentää raskaan lastensuojelun tarvetta ja tukea paremmin vanhemmuutta ja parantaa lasten hyvinvointia, hän kuvailee.

Salonen listaa, että tulevaisuuden sote-keskuksilla on tarkoitus kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden saatavuutta ja vastata yhteiskunnallisten mukanaan tuomiin haasteisiin.

– Meillä on yhteiskunnassa kaikki se tieto olemassa, jota tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, mutta resurssit eivät kohdennu nyt sen tiedon mukaisesti. Me tiedämme, että mitä varhaisemmassa vaiheessa todetaan vaikkapa alttius jollekin pitkäaikaissairaudelle, voidaan neuvonnan ja ohjauksen avulla poistaa elämästä riskiä lisäävät tekijät, Salonen sanoo.

Hän muistuttaa, että ennaltaehkäisevästi toimimalla voidaan jopa kokonaan välttyä vakavalta sairastumiselta. Näin on esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.

– Sen vuoksi varhainen hoitoon pääsy ja sitä seuraavat panostukset ihmisen hyvinvoinnin ja arjen muutoksiin vähentävät erikoissairaanhoidon myöhempää tarvetta.

– Lisäksi tiedämme, että panostamalla esimerkiksi oireilevan lapsen tukemiseen koulussa ja perheessä voidaan välttää raskaammat lastensuojelulliset tarpeet. Kaikki tämä tieto pitäisi pystyä muuttamaan käytännössä teoiksi, Salonen vaatii.