– Tähän saakka he ovat vastustaneet sitä erittäin voimallisesti, Katainen sanoi Euroopan komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa Helsingissä.

– Britannia on sanonut monessa yhteydessä, että oli tuleva järjestely EU:n ja Britannian kanssa mikä hyvänsä, niin turvallisuusnäkökulmat ja turvallisuuspolitiikka on sellainen, joka menee kaiken yli. Se on niin sanottu iso asia, jossa on yhteiset intressit. He haluavat olla kaikessa yhteistyössä mukana.

Kataisen mukaan Britannia on nyt valmis menemään ”aika pitkälle” EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä.

Kataisella on komission varapuheenjohtajana yhdessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa tärkeä rooli, kun EU reflektoi puolustuksen tulevaisuutta. Luvassa on myös esitys puolustusrahastosta, joka on komissiossa Kataisen vastuulla.

Kataiselta kysyttiin myös populismin kasvusta Euroopassa. Hän sanoi törmänneensä Brysselissä joihinkin kysymyksiin siitä, mitä perussuomalaisissa virinnyt Fixit-keskustelu (vrt. Brexit) ja puhe kansanäänestyksestä tarkoittaa.

Katainen pohti laajasti populismia.

– Sekin on hirveän tärkeätä EU:ssa työtä tekeville ja itse kullekin, ettei kaikkia eri mieltä olemista leimata populistiseksi tai vastuuttomuudeksi. Ei siinä ole mitään populistista, jos sanoo, että on parempi erota EU:sta ja elää omin nokkineen, jos sen kertoo, mitä se tarkoittaa ja analysoi sen ja päätyy siitä huolimatta. Jos puhuu puolitotuuksia tällaisista asioista, se on populismia, Katainen sanoi.

Jos Marine Le Pen valittaisiin Ranskan presidentiksi, se olisi Kataisen mukaan pahempi shokki kuin Brexit. Taloudellinen epävakaisuus lisääntyisi.

Katainen myönsi olevansa huolissaan demokratian tilasta läntisissäkin maissa. Hän nostaa tässä yhteydessä esiin kaksi asiaa. Ensinnä ovat vaaliprosesseihin liittyvät riskit eli se, että jokin toinen osapuoli sekaantuu niihin joko rahoittamalla puolueita.

– Siis että ulkomaiset tahot rahoittamalla puolueita tai sitten tiedustelupalveluittensa kautta sekaantuvat poliittisiin prosesseihin – tämä on tosi vakava uhka. Jos Eurooppaa haluaa saada sekaisin, niin tehokkainta on puuttua meidän perusarvoihin. Se horjuttaa kaiken sen tavan, millä ongelmiin vastataan, jos luottamus menee demokraattisiin prosesseihin, Katainen huolehti.

Toinen asia on median rooli.

– Ylipäänsä se, jos fakta ja fiktio vielä enemmän alkaa mennä ”tasa-arvoiseksi”, niin on se aika huolestuttavaa demokratian kannalta. Esimerkkejä on läntisissä maissa, missä näitä sekoitetaan. Tulee valeuutisia, jotka ovat liiketoimintaa.

Toisaalta Katainen sanoi myös, että hänen on hyvinn vaikea arvostella uusia haastajia politiikassa.

– Se kuuluu demokratiaan, että syntyy uusia puolueita. Se mikä huolestutta on se, että esimerkiksi ihmisarvojen tai oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistamisesta alkaa tulla salonkikelpoista eli demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen alkaa tulla normaaliksi.

– Kyllä se vähän ihmetyttää, minä mietin, että mistä se syntyy. Mistä yhtäkkiä löytyy mieletön määrä ihmisiä, jotka antavat tukensa tällaiselle? Kyllä minä tietyssä määrin olen huolissani, hän jatkoi.