Sasin puheita “pöytäämistä” eivät hyväksyneet ainakaan kolmen seuraavan puheenvuoron käyttäjät Johanna Loukaskorpi (sd), Irene Roivainen (vihr) ja Sirkkaliisa Virtanen (vas). Joidenkin valtuutettujen mielestä ratikan vastustajat halusivat asian pöydälle jättämisellä ainoastaan pitkittää sen lopullista päättämistä.

Tunteita kuumentava keskustelunsa käytiin myös siitä, pidettiinkö salissa ryhmäpuheenvuoroja vai ei. Valtuustoryhmät sopivat viime perjantaina, ettei varsinaisia ryhmäpuheenvuoroja ratikkahankkeesta  pidetä. Puheenjohtajan salliessa kaikille ryhmille suuruusjärjestyksessä vuoron perään kolmen minuutin puheenvuoron, oli soppa valmis.

Kun jotkut lukivat puheensa paperista, toiset tulkitsivat sen valmistelluksi ryhmäpuheenvuoroksi. Tätä tulkintaa esitettiin etenkin valtuuston pienistä oppositioryhmistä, joilla menettelystä ei ollut etukäteen tietoa. Ei tosin ollut valtuuston puheenjohtajan mukaan suurillakaan ryhmillä. Hän kun päätti menettelystä vasta kokouksessa.

Ennen pöydälle panoa käydyssä, liki viisi tuntisessa keskustelussa ei kuitenkaan esitetty järisyttävän uusia asioita. Asetelma ratikan puolesta tai sitä vastaan oli sekin ennallaan. Ratikan kannattajilla vaikutti edelleen olevan niukka enemmistö.

Keskustelun alustanut pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi, että ratikan suunittelu on edennyt päätösvaiheeseen.

– Meillä on päätöksentekoon hyvät eväät. Asiaa on suunniteltu 10 vuotta. Kolme eri valtuustoa on tehnyt asiasta päätöksiä, joten sen suhteen ei ole hätiköity.

Ratikka ei pormestarin mukaan ole ainoastaan kaupungin vaan myös kaupunkiseudun ja valtion yhteinen hanke. Valtion tavoitteena on vauhdittaa kasvukeskusten asuntorakentamista, mihin ratikkareitin varsi sopii hyvin. Tampereella ratikan kulkuväylän varteen on laskettu asettuvan 16 000 asukasta.

Hanke täyttää kaupungin tavoitteet, mutta se on Ikosen mielestä merkittävä hanke koko kaupunkiseudun kannalta. Ratikan odotetaan yltävän kulkunsa tulevaisuudessa esimerkiksi Pirkkalaan ja Ylöjärvelle.

Valtion osuus vielä auki

Ikonen myönsi, että Ratikan kustannusten nousu alkuperäisistä laskelmista on merkittävä, mutta niin on hyötyjenkin. Ne ylittävät pormestarin mukaan 1,3 kertaisesti kustannukset. Siitä osallistuuko valtio kohonneisiiin kustannuksiin, neuvotellaan pormestarin mukaan edelleen.

Ratikkahankkeen hyötyjen laskemiselle on Ikosen mukaan naureskeltu, mutta ne ovat tämän päivän asiantuntijoiden käsialaa. Ikonen kertoi, että kun Hämeenlinnasta aikoinaan jatkettiin Helsingin rata Tampereelle, se merkitsi kaupungin asukasmäärän nopeaa kasvua. Rautatiellä oli myös kaupunkikehityksellisiä seurauksia. Se antoi vauhtia muun muassa Kyttälän kaupunginosan saneeraamiselle.

Kokoomuksen puheenvuoron pitänyt Leena Kostiainen nosti ratikkahankkeesta esiin kaksi asiaa. Ratikka on hänen mielestään koko Suomen hanke, mistä osoituksena valtion tuki. Ratikka on myös kaupunkikehityshanke, joka houkuttelee investointeja ja uusia asukkaita.

– Tästä ratkaisusta hyötyvät tulevat sukupolvet. Sitä ovat toivoneet monet nuorten järjestöt. Se lisää Tampereen oppilaitosten vetovoimaa. Toisen asteen oppilaitoksista useat sijaitsevat ratikkareitin äärellä.

Kauaksi kantava hanke

Demariryhmän Pekka Salmen mielestä ratikka nostaa joukkoliikenteen Tampereella kokonaan uudelle tasolle niin käytettävyytensä kuin käyttöasteensakin johdosta.

Lisäksi ratikka lisää merkittävästi joukkoliikenteen matkustajamäärää ja selkeästi bussivaihtoehtoa enemmän. Vertailukohteena voi käyttää vaikkapa Norjan Bergeniä. Bussiliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset.

– Kapasiteetiltaan, välityskyvyltään ja energiatehokkuudeltaan ratikka on ylivoimainen mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna. Varsinkin kun ajatellaan Tampereen sijaintia kapealla kannaksella, missä liikenteen ruuhkautuminen on ainainen huoli, Salmi totesi.

Ratikka on Salmen mielestä paitsi liikenne- myös kaupunkikehityshanke. Ratikka mahdollistaa tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen hyvien yhteyksien varsille. Ratikan reiteille rakentuu paitsi asuntoja myös työpaikkoja ja palveluita. Se luo ennustettavuutta investoijille.

Salmi korosti myös ratikan työllistäviä vaikutuksia. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät paitsi itse ratikkareitin myös ratikan mahdollistamasta asuntojen ja infran rakentamisesta.

Salmi kiitteli myös ratikan sujuvia käyttömahdollisuuksia, jotka palvelevat myös esteettömyydestä hyötyviä erityisryhmiä. Huolensa hän ilmaisi ainoastaan “uusien rajapintojen syntymisestä katuympäristössä”. Niinpä hän esitti ponnen, jonka mukaan “kaupunginvaltuusto edellyttää, että perustettava yhtiö organisoidaan siten, että raideinfran kunnossapito- ja korjauspalvelut hankitaan kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen toimesta ja koordinoimana.” Päätös asian pöydälle jättämisestä esti ponnen käsittelyn.

Pienyrittäjätkin hyötyvät

Vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki puolestaan katsoi, että kaikkien menestyvien kaupunkien ytimessä on menestyvä joukkoliikenne. Ratikan valinnan myötä kaupunginvaltuusto valitsee Heinämäen mielestä joko menestyvän tai taantuvan kaupungin. Satsaus ratikkaan näkyy hänen mielestään myös kuntalaisten liikkumisen sujuvuudessa ja tasa-arvossa.

– Ratikka tukee elinkeinoelämää. Se parantaa myös pienyrittäjien toimintaa. Ratikkareitin varteen rakennettava asuntokanta on halpaa, kun infra on valmiina. On tehtävä päätöksiä, jotka lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja ekologisuutta, Heinämäki sanoi.

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen puolestaan patisti valtuustoa päätöksentekoon, koska sen käytettävissä on ollut ja on paremmat selvitykset kuin koskaan.

– Tampere kasvaa edelleen. Se on positiivinen asia. Sitä on pidettävä yllä. Tampereen haasteena on kapea kannas, joka sumputtaa liikennettä. Liikennettä on paras hoitaa ratikalla. Ei tarvitse omistaa autoa voidakseen liikkua sujuvasti kaupungissa.

Oppositio pelotteli velkojen kasvulla

Perussuomalaisten Lassi Kalevan mukaan tamperelaiset olivat kertoneet “meidän ryhmälle, etteivät ratikkaa halua”. Hänen mukaansa kaupungin talous ei kestä ratikkaa, koska konsernitasolla velkaa on jo nyt liikaa. Hän epäili myös rakennuskustannusten nousevan edelleen.

Hän esitti kahta pontta. Toisen mukaan ratikan kustannusten mahdollisesti noustessa nykyisestä arviosta maksumiehiksi laitettaisiin ao. virkamiehet ja ratikkaa kannattavat valtuutetut. Toisen ponnen mukaan Keskustorille tulisi laittaa ratikkabudjettikello, joka kertoisi kulloisetkin ratikan kustannukset. Näistäkään ponsista ei päästy puhumaan.

Keskustan Mikko Alatalo ei nähnyt ratikalle tilaa velkaantuvassa kaupungissa. Häntä pelottivat jäljet Länsi-Metron kustannusten nousussa. Alatalon mukaan monissa kaupungeissa on valittu bussijärjestelmät, jotka ovat huomattavasti ratikkaa huokeampia.

– Hankkeeseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi mitä ajattelevat kuntalaiset, jotka eivät hyödy ratikasta.

Kristillisten Satu Sipiläkin vastusti ratikkaa kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi. Kukaan ei hänen mukaansa voi tietää kaupungin taloudellista tulevaisuutta, “kun Sote-uudistuskin tulee”.

– Ratikka autioittaa kaupungin keskustaa ja tyhjiä liikehuoneistoja tulee entistä enemmän, Sipilä sanoi.

Tampereen puolesta ryhmän Yrjö Schafeitel hämmästeli “tällaisia suuria suunnitelmia”  kaupungin ollessa konkurssin partaalla. Hänen mukaansa ratikkahankkeessa on kyse vain matkustajien siirtämisestä busseista ratikkaan.

SKP:n Jari Heinosenkin mielestä suuri este ratikalle löytyy kaupungin taloudesta.

– Meillä on menossa ja tulossa isoja investointeja. Jos kaikki toteutetaan samanaikaisesti, investoinnit nousevat ylisuuriksi kuten myös velat. Heinonen laski ratikan kokonaiskustannuksiksi kalustoineen kaikkineen 440 miljoonaa euroa. Summan hän ennusti nousevan 590 miljoonaan euroon.

– Jos päätämme ratikasta hätiköiden, merkitseekö se Tampereen sähkölaitoksen myymistä, Heinonen kysyi.

Ryhmä Raevaaran Aarne Raevaara kävi läpi puheenvuorossaan ratikan väitettyjä hyviä puolia, jotka hänen mielestään eivät toteudu.

Valtuusto yrittää uudestaan päätöstä ratikan kohtalosta ylimääräisessä kokouksessaan 7. marraskuuta.