Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) vuosiseminaari järjestettiin eilen Helsingissä. Asialistalla ei keskusteluissa ollut enempää eikä vähempää kuin Euroopan unionin tulevaisuus.

Tilaisuudessa järjestettiin kaksi paneelia, joista ensimmäisessä käsiteltiin EU:n muutosta. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, onko poliittiselle unionille tarvetta. Panelisteina olivat Kumpula-Natrin lisäksi Ylen toimittaja Susanna Turunen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Euroopan demarinuorten pääsihteeri Tuulia Pitkänen.

Kuluneen vuoden aikana EU on ottanut jälleen askelia yhtenäisemmän Euroopan suuntaan. EU-myönteisten voitot Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa ovat hillinneet kansallisten äänenpainojen vyöryä etenkin Euroopan suurimmissa maissa. Myös Britannian pääministerin Theresa Mayn ajama kova-brexit tuntuu olevan sitä heikommassa asemassa, mitä pitemmälle neuvottelut junnaavat paikallaan.

– Britannian opposition Labour-puolue on saanut viimein rivejänsä kasaan ja linjaansa kirkastettua. Labour rohkenikin sanoa ääneen, että vaikka brexit on euroero kansanäänestyksen mukaisesti, siirtymävaiheen ajaksi Britannian pitäisi jäädä EU:n sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden piiriin, Kumpula-Natri sanoo.

Hänen mukaansa Britanniassa syntyy jossain vaiheessa varmasti painetta lievemmän brexitin puolesta, sillä eron vastustajilla ei ole ollut vielä missään vaiheessa kunnollista kampanjointia oman vaihtoehdon puolesta.

– Erilaisia neuvottelujen nyansseja on tuhansia ja konkreettisia neuvottelutuloksia ei ole vielä saatu. Tässä vaiheessa onkin vielä mahdoton sanoa mihin suuntaan neuvottelut tulevat lopulta menemään.

– Toisaalta EU on hyvin syvällä jäsenmaiden lainsäädännössä. Lait ja rutiinit ovat syntyneet vuosikymmenten kuluessa. Kun ne sitten tulevat kaikki kerralla syliin, niin ihmiset kyllä huomaavat, että täysin ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa monia asioita.

Talouden elpyminen on Kumpula-Natrin mukaan keskeisessä roolissa Euroopan unionin ilmapiirissä tapahtuneessa käänteessä. Hänen mukaansa monessa Euroopan maassa talous kasvaa samaa tahtia kuin ennen eurokriisiä. Kasvu ilmenee etenkin työllisyyden paranemisena. Toiveikkuus onkin palaamassa ihmisten elämään.

– Tällä hetkellä EU:lla on erittäin otollinen tilaisuus kehittää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa tarvittavia uudistuksia.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sekoilun seurauksena Euroopalle on avautumassa myös mahdollisuus kasvattaa omaa globaalia vastuutaan. Euroopalla on nyt oiva paikka lisätä vastuunkantoaan maailmassa demokratian ja kestävän kehityksen saralla.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) esitti näkemyksiään vuosiseminaarin toisessa paneelissa. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sekä EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kuuntelivat keskittyneesti.

Vuosiseminaarin toisessa paneelissa olivat puolestaan keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Insinööriliiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Paneelissa paneuduttiin sosiaaliseen Eurooppaan.

– Keskustelussa pohdittiin, minkälaisia konkreettisia hyötyjä Euroopan unionista on ollut, Kumpula-Natri kertaa.

– Esille nousi myös tulevaisuus. Onko jäsenmaiden monitahtisuus ainoa realiteetti? Suomen kokoisella pienellä mailla on tietysti aina toiveissa, että yhteistyö olisi kaikille avointa.

EU-kriittiset hallitukset joutuvat Kumpula-Natrin mukaan tekemään kovia valintoja, jos niiden EU:n lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat päätökset jatkuvat. EU on esimerkiksi uhannut evätä Unkarilta äänioikeuden eu-parlamentissa maan toimien vuoksi.

Vaikka EU:n aseman tulkinnassa on sävyeroja eri jäsenmaissa, paneelissa kuitenkin korostettiin, että järjestelmä on tullut jäädäkseen.

– Jonkinlaisia yhteisiä askeleita sosiaalisen Euroopan puolella pitää ottaa. Yhteisen sävelen löytäminen voi olla esimerkiksi helpompaa työolojenyhtenäistämisessä.

– Kriisien aikana on myös unohdettu hyödyntää erilaisia mittareita vaikkapa taloudellisen arvioinnin ja ohjauksen suunnittelussa. Eurooppaa tarvitaan vahvasti puolustamaan itse itseään. Mitkä ovat esimerkiksi eri toimien työllisyys-, terveys- tai lapsikuolleisuusvaikutukset. Sitä pitää miettiä.

Euroopan unionin ikuisena kiistakapulana on ollut integraation laajuus. Vastakkain ovat jatkuvasti syvenevän yhteistyön kannattajat sekä kansallisen suvereniteetin puolustajat. Kumpula-Natri haluaisi päästä aiheesta eteenpäin, ja pohtia, miten asioita voitaisiin muuttaa konkreettisesti kaikkia hyödyttävällä tavalla.

– Otan esimerkiksi turvallisuuden. Miten valtioiden turvallisuus heikkenisi siitä, että eri olemassa olevat erilaiset toimenpiteet koottaisiin yhteen entistä paremmin? Kenen turvallisuus heikkenisi siitä, että Eurooppa valvoisi ulkorajojaan yhtenäisemmin?

– En nyt ehdota muurien rakentamista, vaan tilanteen hallintaa. Turvaa hakevat ihmiset pitää löytää ennen kuin he hukkuvat Välimereen.

Kumpula-Natri tunnustaa, että väistämättä myös integraatio syvenisi jollain tapaa.

– Mutta kenen turvallisuus paranee, jos EU:lla ei ole yhteistä ulkorajatoimintaa, hän kysyy.

– Kun ihan konkreettisia asioita päätetään EU-tasolla ja saadaan onnistuneita uudistuksia, niin on mielestäni aika samantekevää, onko päätökset tehty kunta-, valtio- vai Euroopan tasolla. Mutta toki myös realiteetit pitää muistaa. Joskus hyvät päätökset tehdään kuntatasolla, joskus taas EU-tasolla, Miapetra Kumpula-Natri painottaa.