Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

”Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään työpaikallaan” – yli puolet sosiaalialan työntekijöistä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa

iStock

Sosionomeista 60 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 53 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella, kertoo Työterveyslaitoksen ja Akava Worksin tutkimus.

Demokraatti

Demokraatti

Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteita ja työkykyä selvittäneestä tutkimuksesta selviää, että sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden kokemukset väkivallasta ja sen uhasta ovat kasvaneet muutamilla prosenttiyksiköillä sen jälkeen, kun hyvinvointialueet perustettiin.

– Luvut ovat järkyttäviä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään työpaikallaan. Odotettavissa on, että väkivallan uhka vain kasvaa, kun leikkauksia tehdään nyt erityisesti heikompiosaisten sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo tiedotteessa.

Karsio vaatii hyvinvointialueita ottamaan väkivallan uhan vakavasti ja puuttumaan asiaan. Hän muistuttaa, että pelko väkivallasta vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työhyvinvointiin, joka näyttää muutenkin kehittyvän huonoon suuntaan.

TUTKIMUKSEN mukaan sosiaalialan korkeakoulutettujen työkyky on heikentynyt hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Näin kokevat erityisesti sosiaalityöntekijät, joiden työkyky on laskenut 11 prosenttiyksikköä. Vain 58 prosenttia sosiaalityöntekijöistä kokee työkykynsä hyväksi. Lisäksi sosiaalityöntekijöistä 58 prosenttia pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn.

– Työntekijät kaipaavat kipeästi toimia jaksamisensa tueksi, jotta he voivat suoriutua työtehtävistään ja kokea työkykynsä vahvaksi. Työnantajilla ja aluepäättäjillä on tässä tärkeä rooli: heidän tulee turvata vakautta työolosuhteissa ja kohdentaa tukea erityisesti kuormittavimmissa tehtävissä työskenteleville, Karsio sanoo.

Sanelupolitiikka johtaa lopulta siihen, että työntekijät äänestävät jaloillaan.

Lisää aiheesta

Sosiaalialan korkeakoulutetut kokevat myös, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet hyvinvointialueilla. Sosiaalityöntekijöistä 55 prosenttia arvioi, ettei työssä tapahtuviin muutoksiin ole vaikutusmahdollisuuksia. Ennen hyvinvointialueiden perustamista luku oli 42 prosenttia.

– Työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio heikentyvät entisestään, jos omaan työhön ei voi vaikuttaa. Sanelupolitiikka johtaa lopulta siihen, että työntekijät äänestävät jaloillaan. Hyvinvointialueiden on kehitettävä organisaatiokulttuuria ja lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, Karsio painottaa.

Karsio on huolissaan tulevista sosiaalihuollon lakimuutoksista, joiden myötä tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi toimia mitä moninaisimmilla koulutustaustoilla.

– Tämä lisää koulutettujen sosiaalityöntekijöiden kuormitusta entisestään, sillä he joutuvat ohjaamaan ja valvomaan alalle kouluttamattomia kollegoitaan.

Talentia huomauttaa, että lisäksi hallituksella on työn alla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistus sekä lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain uudistukset.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE