SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Joona Räsänen ennakoi, että mikäli hallitus päättäisi asiasta puoliväliriihessä, uudistus kohdistuisi vuosille 2026-2027.

Hän laskeskelee perintö- ja lahjaveron tuoton olevan viime vuoden osalta noin 1,2 miljardia euroa. Räsänen toteaa, että kokoomuksen idea tarkoittaisi sitä, että veroja jäisi staattisesti arvioiden saamatta noin 600 miljoonaa euroa per vuosi.

Hän pitää selvänä, että vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa päätös tarkoittaisi sitä, että hallitus joutuisi vastaavasti korottamaan jotakin muuta veroa. Hän ynnäilee, että Valkosen pöytään lyömä idea tarkoittaisi esimerkiksi yleisessä arvonlisäverotuksessa noin prosenttiyksikön korotusta tai vastaavasti lisää velkaa.

– Olisi suuri riski joutua EU:n tarkkailuluokalle, mitä olen ainakin ymmärtänyt kokoomuksen yrittäneen tähän mennessä välttää, Räsänen ihmettelee avausta.

VALKONEN perusteli avausta Talouselämälle sillä, että tarvitaan kasvusysäys.

– Lahjaveroalennuksella saisimme varallisuutta siirtymään niille polville, jotka sitä enemmän tarvitsevat – joilla on investointitarpeita henkilökohtaisessa elämässään ja sijoitushorisontti edessä. Samalla vauhdittaisimme yritysten sukupolvenvaihdoksia, hän sanoi.

Räsänen ei moiseen sysäykseen usko eikä näe, että koko verotulonmenetys voisi tulla katettua.

– Varmasti se on totta, että mikäli tällainen kahden vuoden aikaikkuna syntyisi, omaisuus lähtisi siirtymään. Mutta en usko siihen, että se paikkaisi koko verotulokertymän laskua.

Valkonen perustelee ideaansa yritysten sukupolvenvaihdoksella. Räsänen huomauttaa, että veroehdotus perustuisi kuitenkin kaikkiin omaisuuden lajeihin.

– Nyt jos alkaa enenevässä määrin esimerkiksi kiinteistöt tai kesämökit vaihtamaan omistajaa suvussa nuoremmille, se ei nyt taida ihan hirveästi Suomen kasvua parantaa, hän kuittaa.

ESIMERKIKSI Elinkeinoelämän keskusliitto EK on pitkään ajanut huojennuksia perintö- ja lahjaveroon, minkä Räsänen uskookin olevan kokoomusidean taustalla.

Räsänen ennakoi myös, että perintö- ja lahjaveroon liittyen voi olla tulossa muutossuosituksia Risto Murron työryhmästä. Varman toimitusjohtaja Murto johtaa työryhmää, joka etsii pääministeri Petteri Orpon (kok.) pyynnöstä keinoja Suomen talouskasvun hoputtamiseksi.

Räsäsen oma kanta on, että pikemmin kuin perintö- ja lahjaveroon pitäisi kääntää katsetta nykyiseen yritysten omistajavaihdoksia tukevaan huojennusjärjestelmään, joka tosin on nykyiselläänkin kohtuu antelias. Joitakin korjattavia asioita kuitenkin saattaisi Räsäsen arvion mukaan löytyä.

– Mieluummin miettisin, onko tämä järjestelmä muutettavissa jotenkin paremmin vastaamaan yritysten akuuttiin tilanteeseen.

Muutokset voitaisiin Räsäsen mielestä tehdä kustannusneutraalisti tekemällä esimerkiksi samanaikaisesti pääomaveropuolelle pieniä veronkiristyksiä. Näin ei aiheutettaisi alijäämäpainetta julkiselle taloudelle.

KAIKEN kaikkiaan Räsänen huomauttaa, että perintö- ja lahjavero ovat merkittäviä verokertymältään. Pienilläkin muutoksilla olisi iso vaikutus. Hän myös sanoo, että on tutkittu kansainvälisesti, etteivät perintö- ja lahjavero ole haitallisin vero työllisyyden tai talouden kasvulle. Perintö- ja lahjaveroon tehtävillä muutoksilla on myös vaikea nähdä kasvuvaikutuksia varsinkin, kun suomalainen kansallisvarallisuus on pitkälti kiinteistöjä.

– Jos nyt sitten helpotetaan kesämökin siirtämistä suvussa eteenpäin, on vaikea nähdä sille mitään kansantaloudellisia perusteita. Varmasti se on ihan kiva perinnön saajille, mutta sitten kun muistetaan, että tässä ollaan tulevinakin vuosina tilanteessa, jossa suurin piirtein 10 miljardia velkaannutaan vuositasolla, on vaikea nähdä tällaisia veronkevennysmahdollisuuksia, ellei niitä kompensoida jossain muualla.

– On selvää, että kasvuun tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, mutta on hyvä myös muista, miltä ne ihmisille näyttävät. Samaan aikaan, kun kaikki talouden tasapainotustoimet on kaadettu vähempiosaisten niskaan, hallituksella on sitten kuitenkin ollut aika lailla ymmärrystä hyväosaisia ja rikkaita kohtaan. Se ei ole ihan tuulesta temmattu se arvostelu hallitusta kohtaan, että he pitävät yhteiskunnan rikkaita erityissuojeluksessaan. Kyllähän tämäkin avaus sen osoitti, Räsänen kritisoi hallitusta.

– Jos nyt oikeasti halutaan saada talouskasvua liikkeelle ja kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaa sekä parantaa ihmisten ostovoimaa, kyllä muutokset on minusta järkevämpää tehdä ansiotuloveropuolelle. Ansiotuloverotuksen osalta SDP esittelee oman linjansa muutaman viikon sisällä osana ensi vuoden vaihtoehtobudjettia. Siinä osoitetaan jälleen se, että pieni- ja keskituloisille palkansaajille kuten eläkkeensaajillekin esitetään matalampaa ansiotuloverotusta kuin hallitus esittää. Tätä kautta tuettaisiin myös ostovoimaa, joka olisi talouden kasvun näkökulmasta todella tärkeää, Räsänen sanoo.

ORPON hallituksen hallitusohjelmassa lukee, että perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään.

RKP on kertonut, että se luopuisi perintö- ja lahjaverosta Ruotsin mallin mukaisesti asteittain ja korvaisi sen luovutusvoittoverolla.

Räsänen näkee tämänkin ongelmallisena vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa ja toteaa, että verotulokertymään syntyisi monen vuoden rytmihäiriö, mikä tarkoittaisi muiden verojen korottamisia tai leikkauksia.

– Ruotsin mallin mukainen järjestelyhän tarkoittaisi tosiasiallisesti, kun sitä verrataan nykyiseen Suomen käytäntöön, että kaikista pienemmissä perinnöissä, jotka tällä hetkellä ovat verovapaita, verotus kiristyisi, kun taas miljoonaperinnöissä verotus kevenisi. On vaikea ajatella myöskään verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, että tämä olisi järkevä suunta.

Tällä hetkellä Suomessa alle 20 000 euron perinnöt, eli käytännössä yli puolet perinnöistä, ovat verovapaita.

Räsänen sanoo, että mikäli perintöverossa haluttaisiin tehdä oikeudenmukaisuustoimenpiteitä, verottomuuden alarajaa voitaisiin tarkastella ylöspäin, esimerkiksi 40 000 euroon tai 60 000 euroon. Vastaavasti voitaisiin kiristää jonkin verran miljoonaperintöjen verotusta, jotta kustannusneutraalius säilyisi.

Helsingin Sanomat kertoo, että kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan Valkosen esitys ei varsinaisesti ole koko kokoomuksen esitys, vaikka se sellaisena Talouselämän jutussa esitelläänkin. Marttinen kuitenkin suhtautuu esitykseen myönteisesti.

Lisätty viimeinen kappale kello 20.36.