Työmarkkinat
28.1.2026 14:22 ・ Päivitetty: 28.1.2026 14:22
Keskusjärjestöt henkilöstön hallintoedustuksesta: esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. Palkansaajien keskusjärjestöt kritisoivat tänään lausuntokierrokselle lähteneitä lakimuutoksia.
SAK ja STTK ovat jättäneet yhteisen eriävän mielipiteen asiaa käsitelleen työryhmän mietintöön. Eriävän mielipiteensä on jättänyt myös Akava.
Henkilöstön hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön oikeutta valita edustajansa työnantajan päättäviin toimielimiin. Lakiesityksen mukaan hallintoedustus koskisi vain yrityksiä, joissa on vähintään sata työntekijää. SAK ja STTK pitävät muutosta oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä.
– Hallintoedustus pitäisi muiden Pohjoismaiden tapaan ulottaa yrityksiin ja yhteisöihin, joissa on vähintään 25-35 työntekijää. Näin varmistetaan, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti myös pienemmissä yrityksissä, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo tiedotteessa.
STTK muistuttaa, että tutkimuksissa on havaittu, että henkilöstön hallintoedustuksella on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Se vahvistaa tuottavuutta, lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta ja sitouttaa henkilöstöä.
Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen käytetään kuitenkin STTK:n selvityksen perusteella vähän. Merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.
Hallintoedustus tulisi ensisijaisesti järjestää hallituksessa.
KESKUSJÄRJESTÖJEN mukaan nykyisin hallintoedustus järjestetään näennäisiin hallintoelimiin, kuten laajennettuihin johtoryhmiin tai muihin toimielimiin, joissa henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Hallintoedustuksella ei ole niissä vaikutusta tosiasialliseen asioiden valmisteluun tai päätöksentekoon.
Esityksen mukaan henkilöstön enemmistöllä olisi oikeus vaatia hallintoedustusta ja se toteutettaisiin työnantajan valinnan mukaan joko hallituksessa tai johtoryhmissä.
– Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta hallintoedustus tulisi ensisijaisesti järjestää hallituksessa. Halutessaan osapuolet voisivat sopia hallintoedustuksen järjestämisestä muussa yrityksen toimielimessä, joka kattaa yrityksen kaikki liiketoiminta-alueet, Rantala sanoo.
Lakiin pitää kirjata tarkemmin hallintoedustuselimen paikka, jotta tämä epäkohta saadaan ratkaistua, sanoo myös Akavan erityisasiantuntija Miia Kannisto tiedotteessa.
– Nykyiset vaatimukset hallintoedustuksen toimielimestä eivät ole ohjanneet sen valintaa toivotulla tavalla. Jos lakiin nyt jätetään mahdollisuus järjestää hallintoedustus johtoryhmiä vastaavissa toimielimissä, esimerkiksi tätä varten perustetussa laajennetussa johtoryhmässä, esityksen tavoitteena olevaa muutosta ei tapahdu. Se merkitsisi, että monessa yrityksessä hallintoedustus jää toteutumatta tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla, hän sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.