Vanhanen kertoi kirjansa Kriisien keskellä – Näkymä valtiojohtamisen todellisuuteen (Otava) julkistustilaisuudessa muun muassa vaiheista, jolloin keskusta oli jättämässä Marinin hallituksen.

– Minun käsitykseni mukaan hallituksen alkuvaiheissa Katri Kulmunin ollessa puheenjohtajana oli vaihe, jossa kyllästyminen hallituksen toimintaan oli sellainen, että nyt tästä lähdetään. Sitten hieman ennen sodan alkua (Venäjän hyökkäys Ukrainaan) oli uusi vaihe joulukuussa 2021, jossa ymmärtääkseni keskustan johdossa johtoviisikko oli jo päätynyt siihen, että tämä loppuu, Vanhanen kertoi kirjansa julkistuksessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin muutti tilanteen ja keskusta pysyi loppuun saakka hallituksessa, josta se puntaroi lähtöä myös hallituksen puoliväliriihen yhteydessä keväällä 2021.

DEMOKRAATTI kysyi niin Matti Vanhaselta, Marinin hallituksessa puolustusministerinä toimineelta Antti Kaikkoselta kuin keskustan puheenjohtajana ja hallituksen valtiovarainministerinä vaikuttaneelta Annika Saarikolta näkemykset joulukuun 2021 tilanteesta, jossa kevään kehysriihi painoi päälle ja keskustaa ahdisti hallituspuolueiden talouslinjan ristiriitaisuus.

Demokraatille Vanhanen tarkentaa, että Saarikko oli pyytänyt tapaamista, jossa hän oli kansanedustaja Juha Sipilän ja tuolloin eduskunnan puhemiehenä toimineen Anu Vehviläisen kanssa.

– Hän varmaan halusi vähän sparrata ja kertoi siitä johtoviisikon päätöksestä tai hengestä.

– Minä toppuuttelin ja sanoin, että joulun alla on tärkeintä, että budjetti viedään päätökseen ja Kaikkonen saa hävittäjähankinnan päätökseen. Niitä ei pidä vaarantaa. Toivoin, että palataan tähän joulun jälkeen, se on paremmin sitten myös ehkä kansalaisten ymmärrettävissä. Ja sitten tämä Venäjän uhittelu kasvoi niin paljon, että siihen ei palattukaan enää joulun jälkeen, Vanhanen sanoo.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

MYÖS Antti Kaikkonen kertoo versionsa joulukuun 2021 tapahtumista.

Allekirjoitatko sen, että keskustan johtoviisikko oli päättänyt joulukuussa lähteä hallituksesta ennen sotaa?

– Näin olen jälkikäteen kuullut, että keskustan johdossa oli tämäntapainen linjaus tehty ja Annika Saarikon kertoman mukaan sitten hänen ajatteluunsa vaikutti se, että minä olin hänelle varoitellut siitä, että tilanne Ukrainassa voi kriisiytyä. Saarikko jälkikäteen kertoi itselleni, että tämä vaikutti hänen arvioonsa siitä, että hallitusta ei voi tässä tilanteessa kaataa, vaan on tärkeätä, että Suomessa on toimintakykyinen hallitus, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen siis vahvistaa toppuutelleensa hallituksesta lähtöä, kuten teki Vanhanenkin.

– Sitten minä pidin myös tärkeänä, että hävittäjähankinta viedään maaliin. Se oli myös toinen asia. Kannustin ottamaan nämä asiat huomioon kokonaisharkinnassa, Kaikkonen sanoo.

ANNIKA Saarikko toteaa Demokraatille viestitse vahvistaneensa jo Vanhasen kirjan julkistamistilaisuudessa tämän tulkinnan joulukuisesta suunnitelmasta hallituksesta lähdöstä.

– Haluan omalla puheenvuorollani myös vahvistaa sen, mitä kuvaat keskustasta hallituksessa. Sitä samaahan tapailee jo Antti (Kaikkonen) omassa kirjassaan, joka liittyy siihen, että mitä hallitukselle olisi tapahtunut ilman Venäjän hyökkäystä. Kaikki oli juuri sillä tavoin valmisteltu joulun alla 2021 kuin teoksessasi kuvaat, Saarikko lausui.

Saarikko viittasi Jari Korkin kirjoittamaan kirjaan Kohti liittokuntaa – Antti Kaikkonen ja Suomen puolustuksen uusi asento (Otava 2023).

Saarikko sanoo Demokraatille kertoneensa ja ehdottaneensa hallituksesta lähtöä keskustan johtoviisikossa eli käytännössä varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin kesken.

Kysyttäessä, oliko keskustan johtoviisikko myös päättänyt, että hallitus jätetään, Saarikko sanoo, että hänen mielestään oli selvää, että asiat olivat kulkemassa siihen suuntaan, että “hallituksen jatko olisi talouden näkemyserojen vuoksi mahdoton”.

– Tilanne oli myös yhdessä arvioitu puoluejohdossa, Saarikko lisää.

ENTINEN pääministeri Antti Rinne (sd.) toimi eduskunnan varapuhemiehenä joulukuussa 2021.

Hän sanoo, ettei ole yllättynyt kuvauksesta, että keskusta olisi ollut jättämässä hallituksen.

– Minusta vaikutti niin vaikealta se hallituksessa olo heille, että sinällään en ole yllättänyt tästä tulkinnasta, joka voi olla kyllä jälkikäteinenkin tulkinta.

Rinne arvioi, että tilanteet, jossa hallituksessa jouduttiin ristiriitoihin liittyvät eri puolueiden “henkiseen tilanteeseen”.

– Erityisesti keskusta oli minun mielestäni vereslihalla vaalitappioittensa jälkeen.

Rinne vastasi Demokraatin kysymyksiin paikan päällä Vanhasen kirjan julkistuksessa.

JULKISTAMISTILAISUUDESSA käytiin myös toimittajien kysymysten siivittämänä keskustelua siitä, millaisella tarmokkuudella maamme valtiojohdosta kukin vei Suomea Natoon.

Vanhanen tuntui arvioivan, että asiasta on tähän saakka Suomessa julkistetussa kirjallisuudessa syntynyt jo hyvä kuva.

– Pelkistetty luonnehdintahan on minusta se, että Marin ja Saarikko olivat ilmeisen aikaisessa vaiheessa omista lähtökohdistaan päätyneet siihen, että nyt liitytään Natoon, Vanhanen tiivisti.

– Presidentti (Niinistö) oli varmastikin ihan samaa mieltä, mutta varovaisuussyistä varsinkin alkuviikkoina hän toimi varovaisesti, koska koko muu maailma halusi päättää sodan mahdollisimman nopeasti. Ja mitä kaikkea tähän sotaan liittyi, niin minä luulen, että tällainen varovaisuusperiaate oli hallitseva ennen kuin on tausta varmistettu kaikilta osiltaan, Vanhanen jatkoi.

Vanhanen uskoo, että Niinistö halusi myös varmistaa sen, että Nato-maat varmasti hyväksyvät Suomen liittymisen.

– Kyllä hänessä varmasti on jossain määrin paasikiveläistä perintöä, että itse kysymyksessäkin varmastikin varovaisuus oli se tärkein ohjaava tekijä. Kyllä minä sanoisin, että nämä roolit ovat näkyviin tulleet.

YKSI kirjassa esiin nouseva episodi Suomen Nato-tiellä liittyi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimineeseen Erkki Tuomiojaan (sd.) sekä Ruotsin puolustusministerinä vaikuttaneeseen Peter Hultqvistiin yhdistettyyn ajatuksen Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta, mahdollisesti vaihtoehtona Suomen Nato-jäsenyydelle.

Kirjasta käy ilmi, että Vanhasellakin on ollut roolia näissä keskusteluissa.

– Tuomioja sitä ideoi. Muistaakseni hän sanoi, että hän on siitä epävirallisesti puhunut Ruotsille, Vanhanen toteaa Demokraatille.

– Minä olen aina suhtautunut itse siihen niin, että puolustusliitto kahden maan kesken voi onnistua vain jos myös ulkopolitiikassa tulee yhteinen päätöksenteko. Ulkopolitiikan virheet johtavat yleensä puolustusliiton käyttöön, hän lisää.

Tästä huolimatta Vanhanen kertoo olleensa valmis tunnustelemaan myös vaikutelmia, joita Ruotsissa kaavailusta oli. Asia liittyi Vanhasen mukaan vaiheeseen, jossa ei tiedetty, kuinka kauan Nato-hakemus kestäisi.

– Siihen ei liittynyt minun puoleltani ajatusta, että kannattaisinko minä sitä (puolustusliittoa) vai ei, vaan että miten siellä ajatellaan. Kyllä reaktiot Ruotsin puolella olivat sellaiset, että ei ole realistinen.

Vanhanen pohti itse myös ilman puolustusliitto-ajatusta jonkinlaisen varmuuden saavuttamista Suomen ja Ruotsin yhteistoiminnasta.

– Jos hätä tulisi, voisi lisätä se, jos molempien maiden ulkoasiainvaliokuntien jäsenet ilmaisisivat tahtonsa, että toista autetaan, jos tilanne tulee.

– Minä vähän tulkitsin, että se ehkä Erkiltä oli sellainen tunnustelu, että kun Nato-jäsenyys varmaan siinä vaiheessa vielä osassa poliittista kenttää herätti epäilyksiä, hän hakee vähän niin kuin väliaikaista turvaa, josta olisi saattanut tulla sitten ehkä tulla pidempiaikainenkin, mutta siihen ei palattu sitten.

VANHASEN kirjasta käy ilmi myös hänen harminsa siitä, että Marinin aikainen oppositio ja nyttemmin hallitus on leimannut Rinteen-Marinin hallitukset “velkarallin” edistäjiksi.

Myös tämä nousi esiin kirjajulkistuksessa. On puhuttu myös “rahaa on -hallituksesta”.

Vanhanen kävi läpi, että Rinteen hallitusohjelmassa sovittiin 1,1 miljardin pysyvät lisäykset.

– Ne oli mitoitettu sillä tavalla, että kun kyetään nostamaan työllisyyttä 100 000:lla, se tulee kansantalouden tasolla paikkaamaan alijäämään. Taisi olla 3 miljardia omaisuustuloihin perustuvia määräaikaisia investointeja, jotka päättyivät vuoden 2023 budjettiin mennessä. Hallitusta neuvoteltaessa oli aidosti vilpitön usko siihen, että tämä johtaa siihen, että vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa, Vanhanen kertasi.

Hän painotti koronan aiheuttaneen sen, että yksittäisenä vuotena otettiin yli 20 miljardia velkaa.

– Ne velanotot ymmärtääkseni olivat kaikilta olennaisilta osiltaan yksimielisiä eduskunnassa – kaikki ne tuet, joita annettiin elinkeinoelämälle, sairaanhoitopiireille, kuntia tuettiin, että ne pitävät terveyskeskusjärjestelmän toimintakykyisenä ja niin edelleen. Se vei paljon rahaa, kun samaan aikaan tulot vähenivät, Vanhanen sanoi.

– Mutta sitten nyt kun katsoo alijäämäkehitystä, juuri eilen havaitsen yhden käyrän, joka näytti sen, että koronan jälkeen vuonna 2022 alijäämä supistui jo muutamien miljardien suuruiseksi, olisiko ollut neljään viiteen miljardiin euroon. Oltiin hyvässä vauhdissa kohti sitä alkuperäistä tavoitetta.

Tämän jälkeen kuitenkin iski sota Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Se aiheutti inflaation ja kustannusten kovan nousun ja budjetin alijäämä kasvoi.

– Sanoisin, että Rinteen-Marinin hallituksen talouspolitiikan perintö tullaan vielä taloushistoriassa kaivamaan uudelleen esille, että mikä oli itse aiheutettua ja mikä tuli koronasta ja sodasta. Se tarina on moniulotteisempi kuin tämän hetken vallitseva mesoaminen, joka viime vaalikaudella, varsinkin loppupuolelta loi mielikuvan velkarallista. No, nyt uusi hallitus “nauttii” tästä tilanteesta, sama velkaralli jatkuu.

Vanhasen käsitys tämän hetken tilanteesta on se, että ilman panostuksia selkeästi vahvemman talouskasvun saamiseksi, velkaralli jatkuu.

Toinen vaihtoehto on, että hyvinvointia joudutaan olennaisilta osilta leikkaamaan.

– Ja sitä ei kukaan toivo.