Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

– Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, Vihervuori sanoi lehdelle.

Lainmuutoksissa muun muassa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, lyhennettiin valitusaikoja ja muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti jo helmikuussa selvityshenkilön asettamista. Hän totesi, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät. Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen, Rinne sanoi.

Räsänen toteaa nyt painavasti, että Rinteen esittämän selvityksen tekeminen olisi kaikkien etu.

– Järjestelmämme on riippuvainen siitä, voivatko ihmiset luottaa siihen. Jos selvityksestä paljastuu joitain epäkohtia, niitä on sitten tulevaisuudessa mahdollisuus korjata, Räsänen sanoo.

Vaikka Räsänen yhtyy KHO:n presidentin kritiikkiin, hän toteaa, että samalla Suomessa on edelleen tehostettava lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palautuksia.

– Järjestelmän uskottavuus riippuu myös siitä, ettei täällä voi olla tuhansittain ihmisiä, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella täällä. Edelleen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, jotka ovat saaneet myös toimeenpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen, palautuksia on pakko tehostaa.

Räsänen toteaa, että eurooppalaisittain tarkasteltuna, vain 40 % kielteisen päätöksen saaneista pystytään palauttamaan, ja hänen mukaansa jos Länsi-Balkanin maat luetaan tilastosta pois, luku on alle 30 %.

– Ei ole kestävä tilanne, jos 70 prosenttia kielteisen oleskeskeluvan saaneista jäisi EU:n alueelle. Eli – toisaalta on syytä ottaa oikeusturvan heikentämistä kohtaan oikeusoppineiden kritiikki vakavasti ja teettää asiasta selvitys, mutta toisaalta myös on rehellistä todeta, että edelleen palautuksia pitää tehostaa.

Räsänen painottaa, että selvitystä tarvitaan niin hallituksen eduskunnan kuin kaikkien kannalta. Räsäsen mukaan poliitikkojen ei pidä mennä tuomioistuimen tai Maahanmuuttoviraston selän taakse, vaan vastuu lainsäädännöstä on kannettava itse.

– Uskoisin, että varmasti kokoomuksen ja keskustan omantunnon kannaltakin olisi hyvä selvittää, millaisia vaikutuksia lainsäädännön muutoksilla on ollut.

KHO:n presidentiltä ja professorilta perusteltua kritiikkiä lainsäädännön muutosten vaikutuksista ihmisten oikeusturvaan. Samat huolet noustettiin esille jo 2016 eduskunnassa. Hallituksen olisi nyt syytä toteuttaa asiasta riippumaton ja selvitys. https://t.co/w4jFOKs0yc

— Joona Räsänen (@JoonaRasanen) April 4, 2018