Demokraatin tietojen mukaan sopimusosapuolet ovat tänään koolla kello 13 yhteisessä kokouksessa, jonka jälkeen ne aikovat avata neuvottelutulosta tarkemmin.

Nyt hyväksytty erillissopimus on solmittu JHL:n, Jytyn (neuvottelujärjestö JAU), akavalaisen JUKOn ja työnantajien KT:n välillä. Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat neuvottelujärjestö Sote ry:n kautta sopimuksen ulkopuolella.

JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa Demokraatille, että saavutettu sopu on pitkälti sovittelulautakunnan ehdotuksen mukainen. Se on myös kuntapuolelle likipitäen samanhintainen kuin sovitteluesitys oli.

Sopimuksessa on mukana myös viisivuotinen palkkaohjelma, käytännössä siinä muodossa kuin sovittelulautakunta sen alkujaan esitti. Tämän Luukkainen vahvistaa.

Palkkaohjelma tarkoittaa sitä, että kuntapuolelle on tulossa seuraavan viiden vuoden aikana prosentin vuosittaiset korotukset niin kutsutun yleisen linjan päälle. Tämä on herättänyt vientiliitoissa kritiikkiä, sillä se tarkoittaa niin kutsutun Suomen mallin eli vientivetoisen palkkamallin ajamista karille. Tosin mallia ei ole julkisella puolella aiemminkaan kuitattu.

Julkisuudessa on ollut esillä, että Juko ja Jau olisivat vaatineet KT:lta takuita siitä, että jos hoitajaliitot saavat myöhemmin suuremmat palkankorotukset, vastaavat korotukset on tultava sen jälkeen myös muulle kunta-alalle.

Luukkainen on vielä hetken vaitonainen näistä niin sanotuista turvalausekkeista. Asiaa avataan vasta iltapäivällä.

– Se on vähän ehkä semanttistakin tarkastelua, olemmeko me vaatineet sitä vai mitä me olemme vaatineet. Me olemme halunneet keskustella sellaisesta tilanteesta, miten siinä toimittaisiin, jos näin kävisi, hän tyytyy toteamaan.

Käytännössä turvalausekkeista puhuttaessa näyttää siltä, että kunta-alan työntekijäpuolella luotetaan nyt siihen, että KT pitää kiinni siitä, että he eivät sovi muille suurempia palkankorotuksia. Yhtä lailla halutaan ajatella, että valtiovalta pitää linjansa eikä puutu työmarkkinaneuvotteluihin.

Luukkaisen mukaan valtiovallalla ei ollut osaa eikä arpaa neuvottelupöydässä.

– Ei. Sehän on ehdottoman asia. On suurta viisautta, että valtiovalta on pysynyt sivussa tästä. Valtiovaltahan olisi joutunut, jos se olisi tullut osapuoleksi, määrittämään, mitkä ammatit ovat tärkeämpiä kuin toiset. He viisaasti pysyivät pois siitä pelistä.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi eilen Demokraatille, että työnantaja ei ole suostunut siihen, että kaikki ammattiryhmät saisivat jatkossa samat summat, joita Sote ry saa mahdollisesti neuvoteltua.

– Jää nähtäväksi.

JHL on lähtenyt siitä, että sama taso kuuluu kaikille kuntatyöntekijöille.

– Meille on sanottu suoraan, että mitään ylimääräistä rahaa ei ole enää olemassa, hän totesi.

Olli Luukkainen toteaa myös työnantajan kertoneen, että se ei tule sopimaan hoitajaliittojen kanssa erillistä sopimusta eikä parempia palkankorotuksia.

– Mehän luotamme siihen… Onhan (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku) Jalonen sanonut sen julkisuudessakin. Sitten valtiovalta on toistanut toistamiseen. Marin, Saarikko ja kumppanit ovat sanoneet koko ajan, että he eivät tule sotkeentumaan. Sitten kysymys kuuluu, että mistä ne (hoitajaliitot) ottavat ne korkeammat korotukset.

Luukkainen sanoo tässä yhteydessä myös, että pöydässä on keskusteltu myös erilaisista tulevaisuuskuvista. Hänen mukaansa kyse on tässä siitä, mitä sovittelupöytä KT:n ja hoitajajärjestöjen Sote ry:n välillä voisi tuoda.

– Jalonen on sanonut julkisuudessa, että kunta-alan palkkaratkaisua ratkotaan nyt työriitalainsäädännön pohjalta. Sehän on totta. Se tarkoittaa sitä, että kun ei ole päästy sopimukseen niin mennään sovitteluun niin kuin on menty. Nythän periaatteessa meidän ratkaisun jälkeen jää päälle se kysymys, että miten sovitellaan KT:n ja hoitajaliittojen välistä sopimuksetonta tilaa. Sehän on se, mistä me olemme myös keskustelleet keskenämme, että mitä se saattaa tuottaa.

– Kaikki odottavat, mitä työministeri Haatainen tekee. Paneeko hän sovittelulautakunnan tai valtakunnansovittelijan tai jonkun ratkomaan tätä hoitajaliittojen tilannetta. Totta kai me, jotka olemme sopimukseen päässeet, olemme siitäkin keskustelleet keskenämme, että mitä vaihtoehtoja se saattaisi tuottaa.

Eli tämä sovittelun kautta eteneminen voisi myös tuottaa korotuksia muille kuin hoitajille?

– Minä en sillä oikeastaan halua spekuloida, mutta tavallaan tilanne on tosiasiallisesti siinä tilanteessa, että toimittajia kuten meitäkin kiinnostaa miten mennään eteenpäin. Me olemme nyt tehneet osaltamme ratkaisun, Luukkainen vastaa.

Nyt saavutetut palkankorotukset koskevat myös kaikkia kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia, myös Tehyn ja Superin muodostamaa Sote ry:tä, Päivi Niemi-Laine vahvisti nämä Demokraatin tiedot eilen. Näin siis siitä huolimatta, että hoitajajärjestöt eivät ole olleet sopimuksessa osapuolina.

Luukkainenkin toteaa, että nyt neuvoteltu ratkaisu koskee myös Sote-sopimusta. Sen piirissä pääosa on tehyläisiä ja superilaisia mutta se koskee myös esimerkiksi JAUn jäseniä.

Luukkainen vahvistaa myös, että kunnat syyllistyisivät syrjintään, jos ne eivät maksaisi samasta työstä samaa liksaa.

– Tämä päättely on ihan oikea. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että samasta työstä on maksettava sama palkka.

Niinpä Luukkainen näkeekin, että nyt pöydässä neuvoteltiin tavallansa myös hoitajajärjestöjen jäsenten puolesta.

– Niin, näin tehtiin. He näyttävät kertoneen jossakin, että me muka siipeilemme heidän vanavedessään. Sehän ei todellakaan pidä paikkaansa. He eivät ole neuvotelleet yhtään mitään. Hehän tässä tulevat meidän siivellä. Me olemme neuvotelleet kaikkia kunta- ja hyvinvointialueitten sopimuksia koskevan ratkaisun. Hehän tässä ovat meidän siivellä. Jos ja kun ollaan tarkkoja, hehän nimenomaan ovat koko ajan hokemalla hokeneet, että heidän pitää saada enemmän.

– Se on minusta erikoista, että he nimenomaan ovat asettaneet vastakkain, että heidän pitää saada enemmän. Alkuvaiheessa he puhuivat rahasta, että pitää saada sen ja sen verran, 3,6%. Viimeisen kahden kuukauden aikana heidän retoriikkansa on ollut, että pitää saada enemmän. Tällainen sanoitushan on myrkkyä. He asettavat vastakkain ryhmiä, esimerkiksi opettajat tai välinehuoltajat, bussinkuljettajat, siistijät ynnä muut, jotka ovat olleet palkkakuopassa. He asettavat ammattiryhmiä vastakkain, mitä me emme ole halunneet tehdä, Luukkainen jatkaa.

Tehy ja SuPer ovat esittäneet 3,6 prosentin vuosittaisia palkankorotuksia normaalisopimusten päälle alan pelastusohjelmassaan. Luukkainen pitää selvänä, että tällaista korotusta hoitajaliitot eivät saa.

– On mielenkiintoista katsoa, miten he aikovat tulla tästä ulos.

Hoitajaliitot ovat olleet laajasti huolissaan alastaan ja kysyneet, milloin Suomessa herätään valtavaan hoitajapulaan.

Kuten Luukkaisen kommenteistakin on nähtävissä, kunta-alan neuvottelut ovat repineet myös työntekijäpuolen välejä.

Kysyttäessä Luukkaiselta solidaarisuudesta hoitajajärjestöjen jäädessä nyt ajamaan asiaansa, hän sanoo, että aika näyttää.

– Mehän olemme siis tarjonneet heille koko ajan mahdollisuutta tulla mukaan. En puhu viimeisistä viikoista vaan sovittelujärjestelmästä, sovittelusta ja sovittelulautakunnasta sekä sitä edeltävistä neuvotteluvaiheista, kun olimme yhteisessä pöydässä. Eiväthän he ole neuvotelleet käytännössä yhtään mistään mitään. He ovat vain sanoneet, että pitävät omista vaatimuksistaan kiinni, ja siihen kuuluu se, että heidän pitää saada enemmän. Kyllähän tämä niin sanotusti koettelee solidaarisuutta.

Vaikka neuvottelut ovat olleet äärimmäisen vaikeat, Luukkainen puolustaa yhä neuvottelujärjestelmää.

– Järjestelmä osoitti toimivuutensa.