Jos oli koko prosessi ainutlaatuinen, niin olivat myös sen yksityiskohdat. Demokraatti selvitti sen takia koko työmarkkinakentän näkemykset neuvottelujen kulusta. Mukana haastatteluissa olivat niin pääneuvottelijat SAK:sta, Akavasta, STTK:sta kuin EK:stakin. Lisäksi haastatteluja täydennettiin neuvotteluja läheltä seuranneiden kommenteilla. Kaikki saivat esiintyä nimettöminä, jotta prosessin koko vaikeus, kipukohdat, menetykset ja menestykset nousisivat parhaiten esille, eivätkä kenenkään henkilökohtaiset ambitiot häiritsi kokonaiskuvan muodostumista.

Selvityksessä nousee yksi asia ylitse muiden. Ja se on Suomen Yrittäjien hölmöilyksikin kutsuttu menettely paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin työantajiin.

Kolmas ja ehkä perusteellisin ihmetyksen kohde on ollut, miten ay-liike on mennyt neuvottelemaan sopimuksen, joka pitää sisällään vain heikennyksiä palkansaajille. Aiemmin sopimuksilla on kohennettu palkansaajan asemaa ja etuja. Joskus on palkankorotuksia siirretty parempaan ajankohtaan ja liki nollakorotuksiakin on tehty. Mutta nyt tapahtunutta ei ole aiemmin koettu.

– Ei ollut hallitusta, ei mitään muuta kuin meille etukäteen kepun asettamat tavoitteet. Ei sellaiselta pohjalta lähdetä neuvottelemaan, kuvailee eräs neuvotteluihin osallistunut.

– Sellainenhan loppui nopeasti. Sitten hallitus pyrki ottamaan itsellensä suurta roolia. Siihen meni ensimmäinen puoli vuotta. Ihmeteltiin, mikä oikein on neuvottelujen tavoite. Kuitenkin ensin pitäisi asettaa yhteinen tavoite ja sitten etsiä keinot sen saavuttamiseksi.

– Nyt edettiin ikäänkuin perse edellä puuhun ja hallitus halusi istuttaa meidät valmiiseen pöytään. Emme me sellaiseen suostu. Asetamme itse tavoitteemme, sanoo sisäpiiriläinen SAK:sta.
Hän muistuttaa, että STTK ja Akava olisivat olleet valmiita oitis hyväksymään hallituksen asettamat tavoitteet.
Ihan jotakin muuta mielessä

Hallitus yritti rynkyttää tavoitteitaan läpi kaikin tavoin. Jopa niin, että se kaivoi naftaliinista entisen valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen selvitysmieheksi 13.elokuuta. Ei auttanut. Jo 20.elokuuta neuvottelut kariutuivat toistamiseen

8.syyskuuta hallitus esitteli pakkolakinsa.

– Tähän romahti hallituksen luottamus. Hetkeä aikaisemmin Sipilä oli puhunut SAK:n hallituksessa, eikä maininnut mitään pakkolaeista. Eikä luottamus ole täysin palannut vieläkään, SAK:sta todetaan.
SAK:n hallitus esitteli jo 24. syyskuuta oman mallinsa, joka oli nimetty työmarkkinoiden kriisisopimukseksi. Esityksen yksi lause kuului näin:

“Järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen velvoitteiden piirissä kuin järjestäytyneet työnantajat.”

– Jo tässä esityksessämme oli mukana järjestäytymättömien työnantajien aseman merkittävä parantaminen paikallisessa sopimisessa, sanoo SAK:n terävimpään kärkeen kuuluva hahmo.

Myös kaikki muut järjestöt sanovat samaa.

– Montakohan kymmentä vuotta Yrittäjien jäsenet saavat taas odottaa, ihmettelee korkea-arvoinen neuvottelija EK:sta.

– Yrittäjien juna meni jo, eikä tälle asemalle enää palata, sanoo toinen SAK:sta.
– Akavassa olemme suu auki vieläkin. Eikö tavoite ollutkaan tärkeä? kyselee korkea taho.

EK ilmoitti yllättäen katkaisevansa neuvottelut marraskuussa, mutta palasi takaisin pöytiin jo tammikuussa. EK:n neuvottelija myöntää takinkäännön, koska järjestössä havaittiin, etteivät hallituksen rahkeet sittenkään riitä ajamaan pakkolakeja läpi eduskunnassa. Parempi saadaan sopimalla.

– Olemme pragmaattinen järjestö. Asetamme tavoitteemme realistisesti, emme ihanteidemme mukaisesti, kerrotaan EK:n johdosta.

Ay-liike ei todellakaan ole ollut tuttu näky pöydissä, joissa sovitaan etujen heikennyksistä. Nyt näin kävi. Pragmaattisuutta sekin.

– Pakkolait olisivat pitäneet sisällään todella paljon heikennyksiä esimerkiksi lapsilisiin ja työttömyysturvaan ja moneen muuhun. Verotus olisi kiristynyt lisää ja leikkaussaksia olisi suurennettu roimasti. Kaikki tämä vedettiin nyt pois. Lisäksi verohelpotukset korvaavat työnantajilta palkansaajille siirtyvät maksut.

SAK:n kärkijohtoon kuuluva jakaa kiitoksia erityisesti järjestön ja muidenkin palkansaajien jäsenistö, jotka kokoontuivat #stop-mielenosoituksiin eri puolille Suomea. Suurin mielenosoitus koettiin Helsingissä, jonka Rautatientorille kokoontui 33 000 ihmistä vastustamaan Sipilän hallituksen puuhia. Koko maassa mieltään osoitti yli 10 kertainen määrä pakkolaeista tyrmistyneitä ihmisiä.

– Joukkovoimalla näytettiin, että pystymme pysäyttämään hallituksen hankkeet, sanoo SAK:n kärkikastiin kuuluva.