Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kirjallisuus

Kirja-arvio Markku Paasosen uutuudesta: Katso ihmistä

Jarkko Mikkonen

Markku Paasonen (s. 1967) on nyt julkaissut nimellisesti kuusi runokokoelmaa ja romaanin, mutta myös viimeisin edustaa hänen leipälajiaan proosarunoutta. Pienet kalat syövät suuria kaloja (2014) -romaani oli rohkea yritys siirtyä pidempään muotoon ja lavea Suurenmoinen huviretki -runoelma jatkaa suunnitellun oloisesti tällä tiellä.

Esa Mäkijärvi

Suurenmoiseen huviretkeen tutustuessa tuntuu siltä kuin lukisi hulluttelevaa Thomas Bernhardia. Paasosen vyöryvässä tekstissä on jotakin samaa kuin itävaltalaisella, mutta suomalainen leikittelee enemmän. Hänen sanailunsa on sekä vitsikästä että pahaenteistä: ”lyödään vaikka vetoa, pane sinä kumiankka likoon, minä panen kenkäni, sitten viillämme tällä tiilensirpaleella vatsanahkamme auki ja katsastamme, kummalla on mädemmät ja löyhkäävämmät sisuskalut”.

KIRJAT
Markku Paasonen:
Suurenmoinen huviretki
Teos 2019,  255 s.

Kustantajan puolesta Suurenmoinen huviretki määritellään pitkäksi runoksi ihmiskunnan lopusta. Elämä on värikästä, mutta sen pitää loppua. Ajat, identiteetit ja paikat sekoittuvat Paasosella tavalla, joka karkottaa tehokkaasti selkeää kerrontaa etsivät lukijat. Kirjassa käydään muun muassa Turussa ja muinaisessa Thermopylaissa. Punaisena lankana kulkee kertomus ihmisen poukkoilusta ajassa.

Viimeinen tuomio

Markku Paasonen on tapojensa vanki. Historian kerroksissa liikkuessaan hän nostaa jälleen ruman ja ylevän samanarvoisiksi ja yhtä tärkeiksi. Paasonen löysi oman äänensä varhain ja on muuttanut sitä melko vähän. Kehitystä ei ole juuri tapahtunut, mutta toisaalta hänen ilmaisunsa on ollut pitkään hyvää. Hän kirjoittaa samaa teosta yhä uudestaan.

Vaikka Paasonen ei keksi pyörää uudestaan, häntä on ilo lukea. Hänen kielensä on mielikuvituksellista: ”silloin minun nuori vaimoni tarttui airoon tai atraimeen tai mihin lie hilpariin, joka löytyi veneen styyrpuurin puoleiselta laipiolta, ja mojautti silla kumavasti kersanttia ohimoon, sen varrella, ei teräpääll’, sillä seurauksella, ett’ kersantti kellistyi t’lli otsassa ahterin yli vanaveteen, staakit vonkuivat, vantit valittivat, lepuuttajat vavahtelivat lohduttomasti laitoja vasten”.

Varma ote ja vilkas mielikuvitus ovat lyyrikolle hyödyllisiä ominaisuuksia. Paasoselta,niin kuin kollegoista vaikkapa Jyrki Pellisestä, löytyy tervetullutta arvaamattomuutta. Suurenmoisen huviretken kertoja, turkulainen teologian opiskelija, kantaa päässään koko suomen kieltä: ”Me Carl Jumalan Armost, Ruotzin, Göthein ja Wändein Cuningas, Suuri Ruhtinas Suomesa, Hertua Skånis, Estinmaalla, Wirois, Carelis, Brehmis, Verdis, teemme tiettäwäxi, etä nijncuin yhteisesti Syndi päiwä päiwäldä tämän Mailman pahana wijmeisenä Aicana caswa ja wallan saapi, nijn myös sinä, kulta pieni, olet synnissä siinnyt ja maailman turuille putkahtanut”.

Maailma loppuu Suurenmoisessa huviretkessä paukahtaen, ei kitisten. Viimeisen tuomion kauhistelemisen sijaan Paasonen riemuitsee ihmisen moninaisuudesta. Tämä saattaa olla vaikea tapaus, mutta sittenkin sympaattinen ja ihmettelyn arvoinen.

Paasosen uusin on hänen kunnianhimoisin ja parhaansa. Se tuntuu kielellisen rikkautensa takia kuitenkin päätökseltä, ei jonkin uuden alulta. Olisi tylsää, jos hän jatkaisi vielä tämänkin vyörytyksen jälkeen kirjoittamista samalla tutuksi tulleella tavalla. Eihän Thomas Bernhardkaan tosin luonut nahkaansa, vaan hioi löytämänsä tyylin täydelliseksi. Ehkä Paasonen pyrkii samaan?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
10.8.2020
Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE