Asiasta kertoo muun muassa Iltalehti.

Purran mukaan hallitus ei ole tehnyt erillistä kirjausta alijäämän osalta, vaan kyse oli hänen mukaansa laskennallisesta tavoitteesta, joka perustui valtiovarainministeriön 6+3 miljardin euron sopeutusarvioon.

– Tästä kuudesta miljardista eurosta on laskettu -1 prosentti per bkt vuoden 2027 tasossa. Sen jälkeen laskelmat ovat menneet moneen kertaan uusiksi, ja jo kehysriihessä olemme päätynyt tekemään tämän koko yhdeksän miljardia euroa, ja siitä syystä tämä laskennallinen -1 prosenttia per bkt ei ole enää voimassa, Purra sanoi Iltalehden mukaan.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on eri mieltä Purran kanssa.

Marttinen kommentoi asiaa tänään Demokraatille eduskunnassa.

Marttinen toteaa, että on seurattava tarkkaan, miltä hallituksen talouspolitiikan tavoitteet näyttävät uusimpien ennusteiden valossa.

– Nythän parhaillaan me keskitymme toimeenpanemaan jo aikaisemmin tehtyjä päätöksiä. Siitähän on kyse vaikkapa uusimman budjetin osalta. Uskon, että näistä asioista tullaan keskustelemaan sitten ensi kevään kehysriihen yhteydessä.

Marttinen ei ole kuitenkaan valmis luopumaan tavoitteesta.

– Minä lähden siitä, että hallitus pitää kiinni kaikista tavoitteistaan, joita se on asettanut, hän linjaa.

”Hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden rahoitusasema kohenee siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan -1 prosenttia suhteessa bruttokansan­tuotteeseen vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä. Tavoite on linjassa velkakestävyystavoitteen kanssa”, hallitusohjelmassa lukee.

Marttinen veti hiljattain työryhmää, jossa valmisteltiin hallituksen 3 miljardin lisäsopeutuspaketti.

Purra totesi tänään Keskuskauppakamarin veropäivien puheessaan myös että uusia veronkorotuksia ei ole enää tulossa tällä vaalikaudella.

– Jos hallituksen finanssipoliittinen tavoite velkasuhteen kasvun pysäyttämisestä näyttää karkaavan, mikä on mahdollista, olen valmis tekemään tarvittavan lisäsopeutuksen puhtailla menoleikkauksilla valtion budjettitaloudesta. Valtion menot ovat liian suuret suhteessa kansantaloutemme tulonmuodostuskykyyn, Purra lausui tiedotteen mukaan.

Tätä linjausta Marttinen pitää hyvänä.

– Se kuulostaa hyvältä linjaukselta. Tätä linjaahan esitin myös viime keväänä, kun teimme sopeutustoimia. Meille (kokoomukselle) olisi sopinut erittäin hyvin, että kolmen miljardin sopeutuksesta olisi tehty huomattavasti suurempi osa suorilla leikkauksilla, jopa kaikki sen sijaan että oltaisiin käytetty verotusta. Mutta hienoa, että ministeri Purra on tätä mieltä. Se on minun mielestäni hyvä asia, koska veroasteemme on hyvin kireä. Hallituskauden aikanahan veroaste ei nouse, mutta ei siellä kyllä kiristämisen varaa ole, Marttinen toteaa.

PURRA kertoi puheessaan kannustavansa verotuksen ammattilaisia miettimään, miten voisimme uudistaa verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.

– Olen itse pohtinut muun muassa sitä, voisimmeko jollakin aikavälillä siirtää suoria sosiaalietuuksia enemmän verovähenteisiksi eduiksi. Olisiko esimerkiksi hyvä painottaa työn verotuksen lapsivähennystä rikkaiden ja varakkaiden ihmisten lapsilisien asemesta? Tai voisimmeko ottaa mallia vaikkapa Tanskasta, jossa on käsitykseni mukaan erittäin kehittynyt verovähennysjärjestelmä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulujen osalta? Pitäisikö työn verotusta keventää edelleen ja tehdä kokonaisuudistus listaamattomien yritysten osinkoverotukseen? Purra visioi.

Marttinen toteaa rikkaiden lapsilisiin kajoamisesta, että asiaan täytyy perehtyä tarkemmin.

– Tulee paljon erilaisia ehdotuksia. Haluan aina käydä ne läpi tarkasti ja pohtia niitä rauhassa.

Tulivatko nämä yllätyksenä?

– Siis kyllähän hallituspuolueet voivat ilman muuta esittää omia näkemyksiään. Muistelen, että ministeri Purra on kyllä pitänyt tätä teemaa aikaisemminkin esillä julkisuudessa, Marttinen kiersi kysymystä.

Suorien sosiaalietuuksien verovähenteisyys -pohdinnasta Marttinen sanoo, että kyseessä olisi melko iso muutos sosiaaliturva- ja verojärjestelmään.

– Vaatii aika paljon nyt tarkempaa pohdintaa, mitä se tarkoittaisi käytännössä.

Marttisen jälkeen Purran hallitusohjelmatavoitteisiin liittyvään kommenttiin on ottanut kantaa myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).

– Kolmas tavoite, eli tämä hallitusohjelmassa ollut miinus yhden prosentin alijäämä, niin se käytännössä on hyvin kaukana. En sanoisi, että luovutaan, mutta se on hyvin kaukana, Orpo muun muassa sanoi.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz totesi Demokraatille ennen eduskunnan kyselytuntia, että talouspoliittinen linja on ihan sama kuin hallituskauden alussa.

– Haasteet ovat tietenkin kasvaneet tässä ajan mittaan.

Lisätty Anders Adlercreutzin kommentti kello 16.39.