Tänään eduskunnan tiedonantokeskustelussa Vartiainen jatkoi varsin kovin sanankääntein saman aiheen pyörittämistä eikä malttanut myöskään olla muistamatta keskustelukumppaniaan Laatusta.

Vartiaisen näkökulmasta Suomessa käydään periaatekamppailua siitä, olemmeko kansanvaltaista valtiosääntöä noudattava demokratia. Puheessaan kokoomusedustaja yhdisti sopimisen perinteen kylmään sotaan ja kommunismin vastustamiseen.

– Meikäläiseen perinteeseen sanotaan kuuluvan niin sanottu yhdessä sopiminen, viitaten kylmän sodan aikana luotuun päätöksentekoon. Se on alun perin syntynyt sotataloudesta ja sotakorvauksista ja se vahvistui kylmän sodan aikana, jolloin valtiovalta halusi työväenliikkeen mukaan päätöksentekoon mieluummin kuin radikalisoitumaan kommunismin puolelle. Tästä on jäänyt perinnöksi sellainen tapa, että järjestäytyneet työmarkkinaosapuolet ovat saaneet päättää eivät ainoastaan palkankorotuksista vaan jopa sosiaaliturvasta ja työlaeista, Vartiainen sanoi.

Tämän jälkeen Vartiainen haukkui “EK-SAK-kartellin” muun muassa sosiaaliturvauudistuksen estämisestä kymmenen vuotta sitten SATA-komiteassa.

– Sama kartelli on tehnyt kaikkensa pitääkseen pienyritysten toiveet mahdollisimman kaukana päätöksenteosta, ja on jotain murheellisen ironista siinä, että vasemmiston keskeinen sankari näyttää tänä päivänä olevan elinkeinoelämän entinen neuvottelujohtaja, joka kaikkein parhaiten on viihtynyt näissä kabineteissa, Vartiainen sanoi ja viittasi Laatuseen.

– Perinteisen kabinettivallankäytön edustajat ovat vanhastaan edellyttäneet kaikilta uudistuksilta sitä, että nämä ulkoparlamentaariset järjestöt ovat niistä ensin sopineet. Tätä sanelua ne kutsuvat yhdessä sopimiseksi, Vartiainen laukoi.

Hallituksen tiedonannossa mukana olevasta irtisanomislaista Vartiainen katsoi, että se parantaa työmarkkinoiden toimintaa.

– Se lisää tuottavuutta ja sitä kautta palkkoja ja tulee myös parantamaan sellaisten ihmisten asemaa, jotka ovat työllistymisen rajamailla, ja tässä vasemmisto osoittaa murheellisesti sen, että se on aina työllisen sisäpiirin puolella eikä ajattele heikoimpia.

Vartiainen katsoi, että eduskuntakeskustelussa on ilmaantunut “ällistyttävä valtiokäsitys, jonka mukaan tämän talon päätöksenteko leimataan saneluksi tai riidanhaastamiseksi.”

– Ei eduskunta tai hallitus sanele, vaan me käytämme korkeinta valtaa. Me emme riitele vaan säädämme lakeja. Me kuulemme kaikkia, mutta ei tarvitse kysyä lupaa keneltäkään. Lainsäädäntö on aina viime kädessä sanelua. Emme neuvottele yritysverotuksesta yritysten kanssa, rikoslaista rikollisten kanssa tai verotuksesta Veronmaksajain Keskusliiton kanssa. Ja kuten Matti Vanhanen täällä on todennut, ei valtiosäännössä lue, että työelämän lakeja säädettäessä on ensin hankittava suostumus EK:n ja SAK:n ulkoparlamentaariselta kabinetilta, Vartiainen pauhasi.

Vartiaisen esiintymisen jälkeen vastauspuheenvuoron sai SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen.

– En nyt ota kantaa sen enempää tuohon äänensävyyn, jolla äskeinenkin puheenvuoro käytettiin, hän kuittasi Vartiaisen edesottamukset.

– Totean vain, että siitä, jos mistä, tuli jälleen kerran ilmi tämä mentaliteetti, mikä tällä hallituksella on: täysin jätetään noteeraamatta se hieno historia, mikä Suomella on ollut, millä olemme kansainvälisestikin saaneet hyviä, arvostettuja tuloksia nimenomaan yhteiskuntaan rauhan kautta ja neuvotellen, hän totesi.

– Ja mitä tulee sitten ”saneluun”, niin kyllä mielestäni taisi aika lailla olla heti alussa tämän hallituksen taipaleella niin, että hypättiin sinne EK:n pukukoppiin siten, että saneltiin, että mikäli ette hyväksy kikyä, niin sitten pakkolait koittaa. Ja siellähän muun muassa esitettiin sunnuntailisien poistoa, ylityölisän poistoa, sairaussakkoa, lomarahojen poistoja ja -lyhennystä, leikkausta, kaikkea tätä. Ja jos ei tällainen mentaliteetti ole edustaja Vartiaisen mielestä sanelua, niin haluaisin sitten tietää, että mitä se on. Kovin sivistynyttä se ei ainakaan ole, Viitanen summasi.