-  Henkilöstöresurssit on puristettu minimiin. Tämän pienemmällä porukalla ei lakisääteisiä tehtäviä pysty hoitamaan.

Tämä on yksi avoimista vastauksista Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemässä tuoreessa kyselyssä. Etujärjestön kyselystä selviää, että valtionhallinnon työntekijöistä 45 prosenttia kokee työkuormansa liian suureksi vähintään viikoittain. Vain kolmannes koki resurssien riittävän työtehtävien suorittamiseen määräajassa ja huolellisesti.

VAALIEN alla puolueet ovat kuitenkin esittäneet valtion alijäämän tasapainottamista julkisesta hallinnosta leikkaamalla. Kokoomus tavoittelee julkisen hallinnon tehokkuusohjelman käynnistämistä. Perussuomalaiset puolestaan haluaa sopeuttaa julkista taloutta seuraavalla vaalikaudella 2-4 prosenttia vuosittain.

Valtioneuvoston mukaan valtion virastojen ja laitosten henkilöstömäärä oli toissa vuonna reilut 78  000 ihmistä. Noin 40 prosenttia työskenteli Puolustusvoimissa, poliiseina tai rajavartiotehtävissä. Muita henkilöstöä vaativia palveluita ovat muun muassa TE-toimistot, Verohallinto ja ely-keskukset.

Huippuvuodet valtion henkilöstömäärässä olivat ennen 1990-luvun lamaa, kun työntekijöitä oli reilusti yli 200  000.

Rajoon mukaan Suomessa valtionhallinnon henkilöstöä on supistettu säännönmukaisesti vuosikymmenten ajan. Taustalla on Rajoon mukaan yleinen ajattelu tehostamisen tärkeydestä. Hallinnollista työtä ei nähdä ylimääräisenä vain valtion tehtävissä vaan myös monilla muilla työpaikoilla.

-  Tarvitaan ajattelutavan muutos. Vallalla on ajatus, että hallinto on turhaa ja ylimääräistä.

KYSELYN mukaan julkisen hallinnon työntekijöitä kuormittavat erityisen paljon kiireen lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus, huono johtaminen ja lyhyellä varoitusajalla tulevat työtehtävät. Rajoon mukaan moni kuitenkin kokee työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.

Kyselyn vastauksista käy ilmi, että työntekijän sairastuessa tai vaihtaessa työpaikkaa uutta työntekijää ei välttämättä palkata. TE-toimiston työntekijä kommentoi kyselyn avovastauksissa näin:

-  Ihmisiä lähtee ja uusia ei palkata. Tilanne kestämätön. Lähes kaikki kynnelle kykenevät etsivät muita töitä.

Kuormittumista koetaan, vaikka henkilöstön määrä on kasvanut vuosittain 1,4 prosenttia vuodesta 2017 lähtien. Valtioneuvoston arvion mukaan vuoden 2021 henkilöstömäärästä on kuitenkin eläköitymisten vuoksi jäljellä vuonna 2029 enää noin puolet.

-  Jos resursseja ei lisätä, poistuma valtion sektorilta on tosi hurja, Rajoo sanoo.

Valtionhallinnossa tehdään kyselyn mukaan palkatonta työtä. Vastaajista lähes 60 prosenttia oli tehnyt palkatonta työtä työajan ulkopuolella kuluneen vuoden aikana työtehtävistä selviytyäkseen.

Noin 15 prosenttia teki palkatonta työtä viikoittain ja noin 12 prosenttia kuukausittain.

NÄKEMYKSET siitä, voisiko jostakin vielä säästää, vaihtelevat virastojen ja yksiköiden mukaan.

-  Töiden parempi organisointi, hyvä johtaminen ja digitalisaatio voivat auttaa tehostamisessa, mutta tärkeimmäksi keinoksi vastaajat nimesivät henkilöstön lisäämisen, Rajoo kertoo.

Resurssien puute voi Rajoon mukaan johtaa kiireeseen ja lisätä virheiden mahdollisuutta. Kyselyssä 46 prosenttia oli sitä mieltä, että riskien ja vahinkojen mahdollisuus on kasvanut.

-  Tämä on suuri ongelma valtion palveluiden käyttäjien ja työntekijöiden kannalta. Virheiden korjaaminen myös maksaa.

Virheet ja viivästykset aiheuttavat ongelmia palveluiden käyttäjille. Rajoon mukaan pitkät käsittelyajat muun muassa toimeentulotuen ja oleskelulupien hakemuksissa vaikuttavat kansalaisten elämään ja voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita palveluiden käyttäjille ja työntekijöille.

Rajoo sanoo, että Suomessa luottamus valtioon on ollut perinteisesti korkea.

-  Yhteiskuntarauhan kannalta toimiva ja luotettava hallinto on tärkeä.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kyselyyn vastasi yli 500 valtionhallinnossa pääasiassa asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevää henkilöä. Vastaajat edustavat 70:tä eri virastoa. Mukana ovat muun muassa Maahanmuuttovirasto, ministeriöt, aluehallinto ja TE-toimistot, Verohallinto ja Puolustusvoimat.