Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja työmarkkinaosapuolet kokoustivat Teamsissa kahdeksan kertaa. Ratkaisu syntyi torstaina illalla. Työnantajat ja palkansaajajärjestöt olivat erimielisiä palkanmaksusta tilanteissa, joissa työntekijä jäisi drooniuhan vuoksi pois töistä.

Ryhmä päätyi kuitenkin yksimielisesti suosittamaan palkanmaksua.

– Pidän erityisen tärkeänä sitä, että työntekijä saa palkkansa myös näissä tilanteissa. Omaa turvallisuutta ei pidä vaarantaa siksi, että joutuisi pohtimaan esimerkiksi palkkakysymyksiä. Kiitän osapuolia yhteisestä työskentelystä kiireisellä aikataululla. On tärkeää, että meillä on kattavat ohjeet, miten työpaikoilla toimitaan ja selkeä suositus myös palkanmaksun osalta, työministeri Matias Marttinen sanoo.

– Tällainen kansallinen konsensus palkansaajien kanssa tässä kysymyksessä, kun on ulkoinen uhka, jota ei ensisijaisesti kohdisteta Suomeen mutta se kohdistuu Suomeen tämän sodankäynnin seurauksena, niin yhteen puhaltamisen hengen merkitys on suuri, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoi perjantain tiedotustilaisuudessa.

– Tässä on menty yksityisten alojen ja EK:n ehdoilla ja unohdettu opetusalan erityispiirteet. Opetusalalla yllättävät etäilyt eivät yleensä ole mahdollisia. Jos opettajat jäisivät etäilemään, niin silloinhan lapset olisivat kotona vanhempiensa vastuulla. Tämä kokonaisuus olisi pitänyt nyt miettiä kerralla kunnolla läpi, Murto sanoo tiedotteessa.

Marttisen mukaan yhteinen suositus oli nopein tapa ratkaista kysymys palkanmaksusta. Työsopimuslain tulkinta olisi edellyttänyt oikeusprosessia. Yksi vaihtoehto olisi ollut myös lakimuutos.

– Viimeisijainen vaihtoehto olisi ollut se, että mikäli sopua ei olisi löytynyt, niin tämä asia olisi siirtynyt omalle työpöydälleni ja edennyt lainsäädännön muutosten kautta. Kyllähän tämä yhteinen suositus mikä on nyt löydetty työntekijöiden ja työnantajien välillä on huomattavasti kestävämpi ja myös nopeammin toimeenpantavissa, Marttinen sanoi.

Marttisen mukaan mahdolliset lakimuutokset olisi saatu voimaan aikaisintaan vuoden vaihteen tienoilla.

– Pidän pitkässä juoksussa tätä ratkaisua varsin kestävänä ja tasapainoisena.

TYÖRYHMÄN suositukset on tarkoitettu drooniuhkaan, jollainen Suomessa koettiin 15. toukokuuta. Mahdolliset vakavammat tai useammin toistuvat tilanteet edellyttävät toisenlaisia toimia. Viranomaiset ovat arvioineet, että uhkatilanne kestäisi noin kolme tuntia.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Timo Jaatisen mukaan toukokuussa nähdyn drooniuhan kaltaisia tilanteita ei vielä puoli vuotta sitten ollut olemassa.

– Tämänhetkinen tilanne on se, että droonit lentävät öisin, Jaatinen sanoi, joten vaikutukset työelämään ovat harvinaisia ja rajoitettuja.

RYHMÄ suosittaa ihmisiä suojautumaan uhalta viranomaisten vaaratiedotteen jälkeen sisätiloissa, joko kotona tai työpaikalla.

Ihmisten hengen ja terveyden kannalta akuutteja töitä tekevät menisivät töihin drooneista huolimatta. Työryhmä nostaa esimerkiksi akuuteista töistä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja tietyt teollisuus- ja energialaitokset, joiden toiminnan keskeytyminen voisi aiheuttaa ympäristöriskin. Tarkempi kriittisten työtehtävien läpikäynti jää työpaikkojen harteille.

Ryhmä suosittaa, että toimialaliitoissa ja kaikilla työpaikoilla mietitään etukäteen miten drooniuhkan tapauksessa toimitaan. Esimerkiksi lastenhoidosta on ryhmän mukaan sovittava työpaikoilla.