Kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu ennätykselliset 7,75 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021.

Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia.

Suomessa valtiovarainministeriö on ennustanut Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia. Tosin se on nostanut esiin myös rankemman vaihtoehdon.

Kunkin jäsenmaan talouden elpyminen riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kyseisessä maassa myös maan talouden rakenteesta ja valmiuksista toteuttaa vakauttavaa politiikkaa.

Odotetulla rajoittamistoimenpiteiden asteittaisella keventämisellä olisi valmisteltava talouden elpymistä.

EU:n talouden ei kuitenkaan odoteta täysin kattavan tämän vuoden tappioita vuoden 2021 loppuun mennessä.

Investoinnit pysyvät vähäisinä, eivätkä työmarkkinat ehdi täysin toipua.

EU:n ja kansallisten politiikkatoimien jatkuva tehokkuus kriisiin vastaamiseksi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rajoittaa taloudellisia vahinkoja ja helpottaa nopeaa ja vankkaa elpymistä.

Euroalueen työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 7,5 prosentista 9,5 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen 8,5 prosenttiin vuonna 2021. Koko EU:ssa työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 6,7 prosentista 9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen noin 8 prosenttiin vuonna 2021.

Suomessa työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuoden 6,7 prosentista 8,3 prosenttiin, mutta laskevan ensi vuonna taas 7,7 prosenttiin.

Suomen inflaatioksi ennustetaan 0,5 prosenttia vuonna 2020 ja 1,4 prosenttia vuonna 2020. Molemmat luvut ylittävät euroalueen keskiarvon.

Euroalueen ja EU:n julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan vuoden 2019 alhaisesta 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen noin 8,5 prosenttiin vuonna 2020 ja supistuvan jälleen noin 3,5 prosenttiin vuonna 2021.

Suomen alijäämän kasvukehityksen odotetaan olevan hieman keskiarvoja maltillisempaa: sen ennustetaan kasvavan viime vuoden 1,1 prosentista 7,4 prosenttiin tänä vuonna ja supistuvan 3,4 prosenttiin ensi vuonna.

BKT:hen suhteutettu julkinen velka on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014, mutta myös sen odotetaan kasvavan. Koko EU:ssa velkasuhteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 86 prosentista 102,75 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan sen jälkeen 98,75 prosenttiin vuonna 2021. Koko EU:ssa julkisen velan ennustetaan nousevan vuoden 2019 79,4 prosentista noin 95 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan 92 prosenttiin vuonna 2021.

Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan viime vuoden 59,4 prosentista 69,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 69,6 prosenttiin ensi vuonna suhteessa BKT:hen.

Kevään talousennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Se perustuu oletuksiin koronaviruspandemian kehittymisestä ja siihen liittyvistä rajoittamistoimenpiteistä.

Tämänhetkistä vakavampi ja pitkäkestoisempi pandemia voisi johtaa BKT:n huomattavasti suurempaan laskuun kuin tämän ennusteen perusskenaariossa oletetaan.

Jos EU:n tasolla ei ole vahvoja ja oikea-aikaisia yhteisiä toimia, on vaarana, että kriisi johtaa vakaviin vääristymiin sisämarkkinoilla ja syvään juurtuneisiin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin eroihin euroalueen jäsenmaiden välillä.

Vaarana on myös, että pandemia saa aikaan jyrkempiä ja pysyvämpiä muutoksia asenteissa globaaleja arvoketjuja ja kansainvälistä yhteistyötä kohtaan, mikä heikentäisi erittäin avointa ja yhteenliitettyä Euroopan taloutta.

Pandemia voi myös jättää korjaamatonta vahinkoa konkurssien myötä ja pitkäaikaisia ongelmia työmarkkinoilla.