Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Ilkka Oksalan mielestä esitys on ”pettymys, mutta silti parannus nykytilaan”.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi perjantaina hallituksen päässeen sopuun siitä, että alisuoriutumista irtisanomisperusteena ei tuoda lakiin eikä varoitusmenettelyn sääntelyä muuteta.

Hallituspuolueista perussuomalaiset vastusti julkisuudessa kyseisiä kohtia lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa. Muutokset on tehty kierroksen jälkeen.

SAK:n johtaja Jarkko Eloranta sanoo Demokraatille, että sekä alisuoriutumisen poistaminen että varoitusmenettelyn pysyminen ennallaan muuttavat esitystä työntekijöiden kannalta paremmaksi.

SAK:ssa ja muissa ammattijärjestöissä ennustettiin molempien alkuperäisesityksen muutosesitysten olevan epämääräisyydessään ja yksipuolisesti työnantajavaltaa lisäävyydessään sellaisia, että ne mahdollistaisivat mielivaltaiset ”pärstäkerroinpotkut” ja suoran irtisanomisen yhdestäkin rikkeestä – jopa sellaisesta, jota työntekijä ei edes tiedä tehneensä.

Erityisen haavoittuviksi mainittiin naisvaltaiset palvelualat, joissa työehtosopimusten suoja on jo perinteisesti isoja miesvaltaisia teollisuusliittoja ja työpaikkoja heikompi.

EK:N johtaja Ilkka Oksala luonnehtii käännettä pettymykseksi, mutta silti parannukseksi nykylakiin.

Myös Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg kertoi Helsingin Sanomille pitävänsä uutta esitystä ”vesitettynä”.

Jos eduskunta hyväksyy ehdotetut muutokset, työntekijän irtisanomiseen riittää vastaisuudessa asiallinen syy. Syyn ei siis enää tarvitse olla asiallinen ja painava.

– Luonnollisesti olisimme toivoneet, että alkuperäisen mietinnön tahtotila olisi varmistettu paremmin tässä lakiesityksessä. Kuitenkin jo se, että henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy, tulee helpottamaan irtisanomisia. Toki aina, kun lakia muutetaan, sen toteutuminen nähdään vasta ajan kanssa oikeuskäytännössä, Oksala sanoo Demokraatille.

Kysymykseen siitä, miksi suomalaisen elinkeinoelämän ja työnantajan ykkösprioriteetti vaikuttaa olevan jatkuva muutosneuvottelukierre ja työntekijöiden potkiminen ulos mahdollisimman helposti, Oksala kommentoi, että ”ei kukaan yrittäjä palkkaa päästäkseen irtisanomaan”.

– Joskus vain käy niin, ettei työntekijä sovikaan juuri siihen tehtävään. Kun taloudellinen ja muu toimintaympäristön epävarmuus näyttää muuttuneen pysyväksi, tulee helpottaa sitä, että pienemmätkin yritykset uskaltavat rekrytoida.

POTKULAKIA onkin innokkaasti perusteltu kokoomuksen ja työnantajajärjestöjen taholta juuri pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisriskin alentamisella.

SAK:n Jarkko Eloranta arvioi, että lakimuutos voi lisätä jonkin verran sekä potkuja että rekrytointeja, mutta esimerkiksi ennätyslukemissa oleva työttömyys ei sillä laske.

Elorannan mukaan into helpottaa henkilöperusteisia irtisanomisia perustuukin ideologian ohella ”lähinnä myytteihin ja kaupunkilegendoihin”:

– Esitetään, että olisi jokin ay-liikkeen luottamusmiesten ja juristien armeija, joka hyökkää raastuvassa yksittäisen pienyrittäjän kimppuun. Useimpia henkilöperusteisia irtisanomisia ei edes riitauteta – tai jos riitautetaan, ne ovat olleet laittomia alun perinkin.