Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.