Talous
31.8.2017 06:48 ・ Päivitetty: 31.8.2017 10:03
Tyhmistyikö vasemmiston talousajattelu? Tutkimuspäällikkö nimeää Libera-pomon Paska Suomi -kirjasta 3 väärää väitettä
Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiaisen äskettäinen ilmestynyt poleeminen Paska Suomi -opus on herättänyt keskustelua ja myös arvostelua.
Yrittäjähenkisestä valtiosta työkseen kirjoittanut tutkimuspäällikkö Antti Alaja ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiöstä sanoo säätiön sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa, että yrittäjähenkisen valtion keskustelu on ottanut Suomessa tuulta alleen innovaatiotaloustieteilijä Mariana Mazzucaton viime vuoden Suomen-vierailun ja muutamien lehtijuttujen myötä.
Tästä hän pitää osoituksena myös sitä, että Pursiainen nimeää kirjassaan yrittäjähenkisen valtion yhdeksi esimerkiksi vasemmiston talousajattelun ”tyhmistymisestä”.
Pursiaisen lähtökohtaa valtataloustieteestä ainoana ”järkevänä” näkökulmana innovaatiokeskusteluun on vaikea sulattaa.
Alaja nimeää omassa kirjoituksessaaan Pursiaisen kolme vääräksi kokemaansa väitettä yrittäjähenkisestä valtiosta: 1) että yrittäjähenkinen valtio ei saisi tukea taloustieteen järkeviltä harjoittajilta, 2) että yrittäjähenkinen valtio ilmentäisi paluuta vanhaa teollisuuspolitiikkaan ja 3) että yrittäjähenkinen valtio on sosialismin jäänne.
”Pursiaisen lähtökohtaa valtataloustieteestä ainoana ”järkevänä” näkökulmana innovaatiokeskusteluun on vaikea sulattaa, jos tuntee taloustieteen historiaa 1900-luvun jälkipuoliskolla”, Alaja kirjoittaa ensimmäisestä väitteestä.
Pursiainen sanoo kirjassaan, että Yrittäjähenkinen valtio olisi vauhdikkaasta nimestään huolimatta paluu vanhan ajan teollisuuspolitiikkaan, jonka epäonnistuminen tiedetään kaikkialla muualla kuin työ- ja elinkeinoministeriössä. Alaja on asiasta toista mieltä.
Lisää aiheesta
”On vaikea nähdä, minkä kriteerien valossa Suomen ”vanha teollisuuspolitiikka” 1950-luvulta 1980-luvulle olisi ollut erityisen epäonnistunutta. Pikemminkin Suomi onnistui teollistumaan ja modernisoitumaan hämmästyttävällä vauhdilla kylmän sodan vuosina”, Alaja vastaa Pursiaisen toiseen väitteeseen.
Mazzucato ja kumppanit yrittävät siis tehdä saman kuin John Maynard Keynes 1930-luvulla.
Antti Alaja
Hän huomauttaa, että Markus Jäntti ja Juhana Vartiainen arvioivat kirjoittamassaan työpaperissa vuonna 2009, että ”Suomi on esimerkki myöhäisestä, mutta onnistuneesta valtiovetoisesta teollistamisesta, joka toteutettiin nopeasti. Talouspoliittinen strategia, jolla tämä saavutettiin, oli punnittu yhdistelmä vahvaa valtiointerventiota ja yksityisiä kannustimia.”
Kirjassaan Pursiainen kirjoittaa myös, että Yrittäjähenkistä valtiota junttaamaan haettiin Suomeen ulkomailta professori, joka kertoi, että iPhonekin on valtion keksintö tai ainakin jotain sinne päin.”
Alaja puolestaan katsoo, että tarkemmin katsottuna yrittäjähenkisessä valtiossa ei ole kyse anti-kapitalismista, vaan sen osoittamisesta, että julkisilla instituutioilla ja organisaatioilla on ollut rooli markkinoiden luomisessa, kärsivällisen rahoituksen tarjoajana, pitkäjänteisenä investoijana ja kehityksen suunnan viitoittajana.
”Myös Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa, joiden menestys nähdään usein osoituksena pelkästä yksityisyrittäjyydestä”, Alaja huomauttaa.
”Mazzucato ja kumppanit yrittävät siis tehdä saman kuin John Maynard Keynes 1930-luvulla: pelastaa kapitalismin kapitalisteilta.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.