Kommentti: Sipilän närkästynyt sarjatulitus on vain viimeisin osa Kekkosen jälkeisen Suomen johtajakipuilua

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaikea mediasuhde on jatkoa pitkälle keskustaperinteelle, jossa vapaa tiedonvälitys on aina syyllinen vastoinkäymisiin.

Paavo Väyrysen presidenttitie katkesi ”mediapeliin”. Anneli Jäätteenmäestä tuli modernin historiamme lyhytikäisin pääministeri, kun media ryöpytti ensimmäisen naispääministerimme ”pyytämättä ja yllättäen” -selityksiä. Matti Vanhanen ajautui tahtomattaan keskelle lautaskohua ja muutamaa naisseikkailua.

Tällaisia kärjistyksiä oikeasti tapahtuneista ajattelin keskiviikkona aamupäivän aikana, kun kohu pääministerin ympärillä kävi kovilla kierroksilla. Sitten soitin Juha Sipilän elämäkerran keväällä 2015 kirjoittaneelle mediakonkarille Risto Uimoselle. 

Yllätyksekseni Uimonen otti oma-aloitteisesti esiin sen, että Sipilä liittyy pitkään sosialidemokraattisten johtajien perinteeseen.

”Meillähän Kalevi Sorsa pääministerinä otti yhteen Yleisradion kanssa. Paavo Lipponen otti yhteen muidenkin tiedotusvälineiden kanssa ja Mauno Koivisto oli sanasodassa Ylen kanssa. Myös Martti Ahtisaari oli välillä erittäin tyytymätön mediaan.”

Omasta ja Uimosen pohdiskelusta muotoutuu hiukan hähmäinen mutta jollakin tapaa tunnistettava kuva suomalaisesta Kekkosen valtakauden jälkeisestä johtajaperinteestä, jossa Urkin vankilasta vapautunut media lyö reippaasti poliitikkoja poskelle, eivätkä poliitikot useinkaan osaa sulattaa sitä. Sitten syntyy kaikenlaista kähinää.

Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana.

Sipilän ympärillä tuntuu tapahtuvan aika usein. Toimittaja Teppo Kuittiselta loppuivat työt, kun tämä oli haastatellut Sipilää vuonna 2014 ja kirjoitti siitä jutun Yrittäjät.fi-sivuille. Tuolloin Ilta-Sanomat tiesi kertoa, että Sipilän esikunnasta oli otettu yhteys Yrittäjäsanomien päätoimittajaan. Kuittinen sai kuulla soitosta sunnuntaina ja seuraavana päivänä irtisanomisestaan.

Tänään Kuittinen kommentoi Sipilän uudempia toimia Twitterissä.

Ruben, tiedän tunteen. Minä sain suoraan potkut, kun Sipilä raivostui jutustani.”

Toimittaja Ruben Stiller sai sentään pitää työnsä, vaikka saikin ensin varoituksen.

Vuonna 2015 kirjoitettiin puolestaan tutkijatohtori Jouni Tillin kirjoituksesta ”Pääministeri Sipilän pelastuskertomus”. Tuolloin Jyväskylän yliopisto poisti Facebook-sivultaan kirjoituksen, jossa sen palkitsema tutkija ruoti pääministeriksi nousseen Sipilän kuuluisaa televisiopuhetta suomalaisille.

Tällä kertaa Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki kumosi ajatuksen, että he olisivat olleet vaatimassa Facebook-linkin poistamista.

”Kyllähän meistä kaikkea luullaan, mutta emme ole ketään painostaneet. Minä nauroin ääneen, kun luin sitä kirjoitusta, etenkin sen lopetusta”, Nevamäki sanoi Helsingin Sanomissa.

Tämänpäiväisen kohun keskellä Sipilä sanoi itse, että hänellä ei ole ollut pienintäkään aikomusta vaikuttaa Ylen uutisointiin. Ikään kuin tahtomatta oli siis käynyt niin, että pääministeri oli lähettänyt parisenkymmentä viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Sipilä perusteli toimintaansa muun muassa perheeseensä kohdistuneilla paineilla.

Sipilän paheksujia on päivän mittaan riittänyt, ja paljolti aiheesta. Ei näytä hyvältä, että pääministerin asemassa oleva poliitikko myllyttää taas kerran mediataloa. Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana, joka on väläyttänyt itselleenkin ”tulos tai ulos” -periaatetta.

Onko tämä sitä tulosta, jota Sipilä haluaa tehdä? Hänen hiukan nukkavieru pintansa on kestänyt jo monta sellaista kolhua, joka olisi kaatanut ainakin niin sanotun perinteisen naisministerin.

Montaa kolhua se ei voi eikä saa enää kestää. Tulos tai ulos.

AVAINSANAT

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta