Kommentti: Sipilän närkästynyt sarjatulitus on vain viimeisin osa Kekkosen jälkeisen Suomen johtajakipuilua

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaikea mediasuhde on jatkoa pitkälle keskustaperinteelle, jossa vapaa tiedonvälitys on aina syyllinen vastoinkäymisiin.

Paavo Väyrysen presidenttitie katkesi ”mediapeliin”. Anneli Jäätteenmäestä tuli modernin historiamme lyhytikäisin pääministeri, kun media ryöpytti ensimmäisen naispääministerimme ”pyytämättä ja yllättäen” -selityksiä. Matti Vanhanen ajautui tahtomattaan keskelle lautaskohua ja muutamaa naisseikkailua.

Tällaisia kärjistyksiä oikeasti tapahtuneista ajattelin keskiviikkona aamupäivän aikana, kun kohu pääministerin ympärillä kävi kovilla kierroksilla. Sitten soitin Juha Sipilän elämäkerran keväällä 2015 kirjoittaneelle mediakonkarille Risto Uimoselle. 

Yllätyksekseni Uimonen otti oma-aloitteisesti esiin sen, että Sipilä liittyy pitkään sosialidemokraattisten johtajien perinteeseen.

”Meillähän Kalevi Sorsa pääministerinä otti yhteen Yleisradion kanssa. Paavo Lipponen otti yhteen muidenkin tiedotusvälineiden kanssa ja Mauno Koivisto oli sanasodassa Ylen kanssa. Myös Martti Ahtisaari oli välillä erittäin tyytymätön mediaan.”

Omasta ja Uimosen pohdiskelusta muotoutuu hiukan hähmäinen mutta jollakin tapaa tunnistettava kuva suomalaisesta Kekkosen valtakauden jälkeisestä johtajaperinteestä, jossa Urkin vankilasta vapautunut media lyö reippaasti poliitikkoja poskelle, eivätkä poliitikot useinkaan osaa sulattaa sitä. Sitten syntyy kaikenlaista kähinää.

Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana.

Sipilän ympärillä tuntuu tapahtuvan aika usein. Toimittaja Teppo Kuittiselta loppuivat työt, kun tämä oli haastatellut Sipilää vuonna 2014 ja kirjoitti siitä jutun Yrittäjät.fi-sivuille. Tuolloin Ilta-Sanomat tiesi kertoa, että Sipilän esikunnasta oli otettu yhteys Yrittäjäsanomien päätoimittajaan. Kuittinen sai kuulla soitosta sunnuntaina ja seuraavana päivänä irtisanomisestaan.

Tänään Kuittinen kommentoi Sipilän uudempia toimia Twitterissä.

Ruben, tiedän tunteen. Minä sain suoraan potkut, kun Sipilä raivostui jutustani.”

Toimittaja Ruben Stiller sai sentään pitää työnsä, vaikka saikin ensin varoituksen.

Vuonna 2015 kirjoitettiin puolestaan tutkijatohtori Jouni Tillin kirjoituksesta ”Pääministeri Sipilän pelastuskertomus”. Tuolloin Jyväskylän yliopisto poisti Facebook-sivultaan kirjoituksen, jossa sen palkitsema tutkija ruoti pääministeriksi nousseen Sipilän kuuluisaa televisiopuhetta suomalaisille.

Tällä kertaa Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki kumosi ajatuksen, että he olisivat olleet vaatimassa Facebook-linkin poistamista.

”Kyllähän meistä kaikkea luullaan, mutta emme ole ketään painostaneet. Minä nauroin ääneen, kun luin sitä kirjoitusta, etenkin sen lopetusta”, Nevamäki sanoi Helsingin Sanomissa.

Tämänpäiväisen kohun keskellä Sipilä sanoi itse, että hänellä ei ole ollut pienintäkään aikomusta vaikuttaa Ylen uutisointiin. Ikään kuin tahtomatta oli siis käynyt niin, että pääministeri oli lähettänyt parisenkymmentä viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Sipilä perusteli toimintaansa muun muassa perheeseensä kohdistuneilla paineilla.

Sipilän paheksujia on päivän mittaan riittänyt, ja paljolti aiheesta. Ei näytä hyvältä, että pääministerin asemassa oleva poliitikko myllyttää taas kerran mediataloa. Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana, joka on väläyttänyt itselleenkin ”tulos tai ulos” -periaatetta.

Onko tämä sitä tulosta, jota Sipilä haluaa tehdä? Hänen hiukan nukkavieru pintansa on kestänyt jo monta sellaista kolhua, joka olisi kaatanut ainakin niin sanotun perinteisen naisministerin.

Montaa kolhua se ei voi eikä saa enää kestää. Tulos tai ulos.

AVAINSANAT

Heinäluoma ei pyri presidentiksi: ”Urpilaisen ilmoitus ei muuta pohdinnan lopputulosta”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoo Twitterissä, ettei edelleenkään ole pyrkimässä presidentiksi. Hänen mukaansa kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) ilmoitus olla tavoittelematta ehdokkuutta ei muuta hänen viime kesän pohdintansa lopputulosta. Heinäluoma kertoi päätöksestään olla asettumatta ehdokkaaksi jo viime kesäkuussa.

Hän sanoo keskittyvänsä eduskuntatyöhön ja kunnallisvaaleihin.

Heinäluoma oli sanonut antavansa tukensa Urpilaiselle, jos tämä olisi suostunut ehdokkaaksi.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.