tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kommentti: Sipilän närkästynyt sarjatulitus on vain viimeisin osa Kekkosen jälkeisen Suomen johtajakipuilua

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaikea mediasuhde on jatkoa pitkälle keskustaperinteelle, jossa vapaa tiedonvälitys on aina syyllinen vastoinkäymisiin.

Paavo Väyrysen presidenttitie katkesi ”mediapeliin”. Anneli Jäätteenmäestä tuli modernin historiamme lyhytikäisin pääministeri, kun media ryöpytti ensimmäisen naispääministerimme ”pyytämättä ja yllättäen” -selityksiä. Matti Vanhanen ajautui tahtomattaan keskelle lautaskohua ja muutamaa naisseikkailua.

Tällaisia kärjistyksiä oikeasti tapahtuneista ajattelin keskiviikkona aamupäivän aikana, kun kohu pääministerin ympärillä kävi kovilla kierroksilla. Sitten soitin Juha Sipilän elämäkerran keväällä 2015 kirjoittaneelle mediakonkarille Risto Uimoselle. 

Yllätyksekseni Uimonen otti oma-aloitteisesti esiin sen, että Sipilä liittyy pitkään sosialidemokraattisten johtajien perinteeseen.

”Meillähän Kalevi Sorsa pääministerinä otti yhteen Yleisradion kanssa. Paavo Lipponen otti yhteen muidenkin tiedotusvälineiden kanssa ja Mauno Koivisto oli sanasodassa Ylen kanssa. Myös Martti Ahtisaari oli välillä erittäin tyytymätön mediaan.”

Omasta ja Uimosen pohdiskelusta muotoutuu hiukan hähmäinen mutta jollakin tapaa tunnistettava kuva suomalaisesta Kekkosen valtakauden jälkeisestä johtajaperinteestä, jossa Urkin vankilasta vapautunut media lyö reippaasti poliitikkoja poskelle, eivätkä poliitikot useinkaan osaa sulattaa sitä. Sitten syntyy kaikenlaista kähinää.

Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana.

Sipilän ympärillä tuntuu tapahtuvan aika usein. Toimittaja Teppo Kuittiselta loppuivat työt, kun tämä oli haastatellut Sipilää vuonna 2014 ja kirjoitti siitä jutun Yrittäjät.fi-sivuille. Tuolloin Ilta-Sanomat tiesi kertoa, että Sipilän esikunnasta oli otettu yhteys Yrittäjäsanomien päätoimittajaan. Kuittinen sai kuulla soitosta sunnuntaina ja seuraavana päivänä irtisanomisestaan.

Tänään Kuittinen kommentoi Sipilän uudempia toimia Twitterissä.

Ruben, tiedän tunteen. Minä sain suoraan potkut, kun Sipilä raivostui jutustani.”

Toimittaja Ruben Stiller sai sentään pitää työnsä, vaikka saikin ensin varoituksen.

Vuonna 2015 kirjoitettiin puolestaan tutkijatohtori Jouni Tillin kirjoituksesta ”Pääministeri Sipilän pelastuskertomus”. Tuolloin Jyväskylän yliopisto poisti Facebook-sivultaan kirjoituksen, jossa sen palkitsema tutkija ruoti pääministeriksi nousseen Sipilän kuuluisaa televisiopuhetta suomalaisille.

Tällä kertaa Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki kumosi ajatuksen, että he olisivat olleet vaatimassa Facebook-linkin poistamista.

”Kyllähän meistä kaikkea luullaan, mutta emme ole ketään painostaneet. Minä nauroin ääneen, kun luin sitä kirjoitusta, etenkin sen lopetusta”, Nevamäki sanoi Helsingin Sanomissa.

Tämänpäiväisen kohun keskellä Sipilä sanoi itse, että hänellä ei ole ollut pienintäkään aikomusta vaikuttaa Ylen uutisointiin. Ikään kuin tahtomatta oli siis käynyt niin, että pääministeri oli lähettänyt parisenkymmentä viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Sipilä perusteli toimintaansa muun muassa perheeseensä kohdistuneilla paineilla.

Sipilän paheksujia on päivän mittaan riittänyt, ja paljolti aiheesta. Ei näytä hyvältä, että pääministerin asemassa oleva poliitikko myllyttää taas kerran mediataloa. Sipilä uhraa yllättävän paljon aikaa monen rintaman kamppailuun, jollaiseen hänen ei alun perinkään pitänyt sortua politiikan ulkopuolelta tulleena uudistajana, joka on väläyttänyt itselleenkin ”tulos tai ulos” -periaatetta.

Onko tämä sitä tulosta, jota Sipilä haluaa tehdä? Hänen hiukan nukkavieru pintansa on kestänyt jo monta sellaista kolhua, joka olisi kaatanut ainakin niin sanotun perinteisen naisministerin.

Montaa kolhua se ei voi eikä saa enää kestää. Tulos tai ulos.

AVAINSANAT

”Terroristit lietsovat vihaa, emme saa antaa sen onnistua”

Kuva: Lehtikuva
Sisäministeri Paula Risikko.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ottaa Twitterissä kantaa Turun epäiltyyn terroritekoon sanomalla, ettei suomalaista yhteiskuntaa nujerreta pelolla ja vihalla.
Risikko kirjoittaa, että terroristien tarkoitus on luoda vihaa ihmisten välille, mutta emme saa antaa sen onnistua.
Risikko kiittää tviiteissään viranomaisia ja uhreja auttaneita ihmisiä. Sisäministeri luonnehtii auttajia urheiksi.
Turun eilisessä joukkopuukotuksessa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui kahdeksan. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä.

 

Kansanedustaja Susanna Huovinen: SDP:n hapuilu perinteisissä teemoissa hämmentää kannattajia ja äänestäjiä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
SDP:n jyväskyläläinen kansanedustaja Susanna Huovinen toivoo SDP:ltä laaja-alaisempaa otetta.

– SDP on ollut ja on edelleen Suomen kansainvälisin puolue. Meillä on tiiviit yhteydet päättäjiin ja muihin toimijoihin niin pohjoismaisella, eurooppalaisella kuin globaalillakin tasolla. SDP on ollut ja on ihmisoikeuksien ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolustaja. On hyvä pysähtyä kysymään, ovatko nämä teemat näkyneet riittävästi toiminnassamme, ja miten voisimme otettamme näissä terävöittää? Huovinen kysyi Jyväskylän työväenyhdistyksen jäsenpäivässä Säynätsalossa, jossa esillä olivat muun muassa viime viikolla julkaistut gallupit.

Huovisen mielestä on syytä pohtia, onko SDP:n julkinen kuva keskittynyt jo liiaksikin työelämäkysymysten ympärille. Ne ovat hänen mukaansa SDP:n ehdoton vahvuus.

– Asiantuntijoilta kuulee usein, että SDP:n kansanedustajat – erityisesti entiset työministerimme – tuntevat suomalaisen työelämän ja sen lainsäädännön monia asiantuntijoita paremmin. Tämä on hieno asia, jota meidän on jatkossakin hyödynnettävä poliittisessa työssämme ahkerasti. On kuitenkin muistettava, että politiikassa on oltava laaja-alainen ote, jos haluaa tavoittaa erilaisia kansalaisryhmiä, Huovinen totesi.

Huovinen haluaa SDP:n nostavan voimakkaammin esiin puolueen pitkäaikaisia teemoja kuten koulutukseen, ihmisoikeuksiin, rauhantyöhön, maahanmuuttoon sekä kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. – Länsimaiden sosialidemokraattisten puolueiden lähtökohtana kaikelle poliittiselle toiminnalle on aina ollut jokaisen ihmisen jakamaton ja loukkaamaton ihmisarvo. Käytännön politiikan tasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rasismin vastaista työtä, maahanmuuttajien auttamista, kehitysmaiden tukemista ja erilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamista. Nämä ovat SDP:lle aivan yhtä perinteisiä ja luontaisia aiheita kuin työelämäkysymyksetkin, Huovinen sanoi.

Hänen mielestään SDP:n tulisikin nostaa omissa linjauksissaan keskeisempään rooliin vaikkapa pakolaiskiintiön tuntuva nosto, pakolaisten kotoutumisen koordinaation ja resurssien kohentaminen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn parantaminen ja translain eteenpäin vieminen.

AVAINSANAT

Nazima Razmyar IL-Blogissaan: Ruotsin tie ei ole meidän

Kuva: Jari Soini
Nasima Razmyar.

Helsingin apulaispormestari Nazima Razmyar (sd.) iloitsee IL-blogissaan, ettei Suomen kaupunkialueilla ole suistuttu samaan kuin monin paikoin Ruotsissa. Ruotsiin on hiljalleen kehittynyt alueita, joihin mm. poliisi ei mielellään mene.

– Ylen verkkosivuilla oli uutinen, jonka mukaan Ruotsissa on useita ongelmalliseksi tai erittäin ongelmalliseksi luokiteltuja asuinalueita. Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. On erittäin huolestuttavaa, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa alueiden eriytyminen on voinut mennä näin pitkälle. Suomessa tällaista kehitystä ei onneksi ole nähtävissä, mutta alueiden eriarvoistuminen on todellinen ongelma täälläkin, Razmyar kirjoittaa Iltalehden blogissaan..

– Asuntopolitiikka on keskeinen väline eriarvoisuuden torjumisessa. Helsinki on pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että uusille asuinalueille rakennetaan erilaisia asumisen muotoja. Täydennysrakentamisella on mahdollisuus korjata alueiden välisiä eroja. Helsingissä uudisrakentamisen malliesimerkkinä toimii vaikkapa Myllypuro, jossa sosiaalisia eroja on pystytty tasapainottamaan asuntokantaa monipuolistamalla. Niille alueille, joissa on suhteessa suurempi osa tuettua vuokra-asumista, tarvitaan lisää omistusasuntoja ja päinvastoin.

– Uutisoitiin myös Helsingin kaupungin upeasta onnistumisesta, jolla osaltaan voidaan vaikuttaa alueiden tasa-arvoisuuteen. Positiivisen diskriminaation rahoitus on tuottanut tulosta ja heikommin pärjäävissä kouluissa tulokset ovat selvästi parantuneet. Tätä politiikkaa Helsingin on syytä jatkaa yhä vahvemmin panostuksin. Koululla ja varhaiskasvatuksella on iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, Razmyar kirjoittaa.

”Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan” – Risikko: Krp:ltä pian lisätietoja Turun tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo Demokraatille keskustelleensa heti aamutuimaan Turun puukotusten tutkinnasta poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa.

Tutkintavastuu Turun tapahtumista on keskusrikospoliisilla.

– Keskusrikospoliisi (krp) tulee jo aamupäivän aikana antamaan tietoa yön aikana ilmenneistä asioista.

Varsinainen tiedotustilaisuus on tällä tietoa kello 14.

Risikko toteaa, että poliisi on koko yön pyrkinyt selvittämään epäillyn tekijän taustaa.

– Eli mitä hän on tehnyt viime aikoina ja onko jotain kytköksiä jonnekin. Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan.

– En pysty sanomaan, tuleeko tietoa henkilöllisyydestä.

Tutkitaanko tapahtumia terroritekona?

– Juuri sitä poliisi on selvittänyt yön aikana. Nämä pitää palasista kerätä nämä asiat.

Paula Risikko kertoi jo eilen ilalla, että muun muassa poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kohottaneet valmiuttaan.

Onko asialla muita seuraamuksia?

– Koko ajan etsitään lisää tietoa. Sitä saadaan myös, kun henkilöä itseä pystytään kuulemaan. Kun tämä ja tulevat päivät on tehty työtä, ne tuottavat lisää tietoa. Näiden perusteella arviot tehdään aina joka sekunti, Risikko sanoo.

Tällä hetkellä epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Risikko sanoo, ettei hän tiedä, oliko Suomea varoitettu iskusta tai sen tekijästä.

Ministeri sanoi eilen tiedotustilaisuudessa epäillystä, että hän on ulkomaalaisen näköinen henkilö. Risikon sanavalinnat ovat herättäneet hämmennystä ja kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Risikko sanoo, ettei hän tässä vaiheessa kommentoi tätä asiaa.

Keskustelua aiheesta

Kristillisten puoluekokous jatkuu – ollako vaiko eikö olla presidenttiehdokas?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sari Essayah valittiin eilen kristillisten puheenjohtajaksi yksimielisesti.

Kristillisdemokraattien puoluekokous jatkuu tänään. Puolueen on määrä päättää, lähteekö se presidentinvaalikilpaan omalla ehdokkaallaan ja jos näin on, kuka ehdokas on. Keskustelun pohjaksi puolueella on käytössään jäsenkysely, jossa on selvitetty jäsenten kantoja koskien ensi tammikuun presidentinvaaleja.
Perjantaina kristillisdemokraateille valittiin puheenjohtajisto. Sari Essayah valittiin jatkamaan puolueen johdossa seuraavatkin kaksi vuotta yksimielisesti.

Puolueen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Tiina Tuomela, 2. varapuheenjohtajaksi Tomi Kuosmanen ja 3. varapuheenjohtajaksi Sari Tanus.

Essayah sai perjantaina raikuvat aplodit kokousväeltä. Yleisöstä kuului huudahdus ”Sari presidentiksi!”. Essayah sanoi STT:lle torstaina, että osallistumispäätöksen pohjaksi odotetaan presidentinvaalia koskevan jäsenkyselyn tulokset.