Valtiosääntöprofessori Veli-Pekka Viljasen mukaan mietintö on luonteeltaan syyteharkintaa valmisteleva päätös. Julkisuuteen etukäteen kerrottujen tietojen mukaan PeV ei suosita Haaviston syyttämistä valtakunnanoikeudessa mutta pitää Haaviston menettelyä virkavelvollisuuksien vastaisina. Mietintöön on kirjattu myös vastalause.

Haaviston tapauksen käsittelyä on arvosteltu muun muassa siitä, että prosessin käynnistäneissä muistion allekirjoittajissa on käsittelyyn osallistuvia perustuslakivaliokunnan jäseniä. Viljasen mukaan ministerivastuuasioiden käsittelyä ei ole kokonaisuutena arvioitu, koska edellisestä tapauksesta on pian kolmekymmentä vuotta. Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk.) sai syytteen ja tuomion valtakunnanoikeudesta vuonna 1993.

Viljasen mukaan käsittelyprosessissa on asioita, joita olisi hyvä arvioida uudestaan.

– Koska kyseessä on syyteharkintaa valmisteleva päätös, hygieniasyyt puoltaisivat juridista käsittelyä. Kun vireillepanijat ovat käsittelyssä mukana, tämä on yksi kysymys, jota olisi varmaan syytä arvioida, Viljanen sanoo.

– Jos otetaan tuomioistuimet rinnastuskohteeksi, siellä äänestysratkaisut ovat tavanomaisia. Silloin eri kannat ovat johdonmukaisia. Yksimielisyys luo epäpyhiä kompromisseja, jotka näkyvät joissakin PeVin lausunnoissa.

Yksimielisyydellä pyritään Viljasen mukaan luomaan integriteettiä, ettei perustuslakivaliokuntaa arvosteltaisi poliittisuudesta.

– Yksimielisyyden tavoitteleminen on tätä silmällä pitäen ymmärrettävää, mutta sillä on kääntöpuolensa ja liian tiukasti tulkittuna se voi johtaa epäjohdonmukaisuuteen. Tällaisessa osittain rikosoikeudellisessa arvioinnissa yksimielisyys voi olla jopa hankala.

Haaviston tapauksen käsittely on saanut loppumetreille saakka runsaasti julkisuutta. Tiistaina illalla MTV julkaisi valiokunnan sisältä vuodetun sähköpostin, jossa esitettiin mietintöön muutosehdotuksia. Myöhemmin sähköpostin lähettäjäksi varmistui valiokuntaan kuuluva Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.). Sähköposti oli lähetetty vain hallituspuolueita edustaville PeVin jäsenille.

Viljasen mukaan PeVin toiminnassa tulisi olla lähtökohtana oikeudellisuus. Se korostuu ministerivastuuasiassa, kun kyse on syyteharkintaa valmistelevasta käsittelystä.

– Pitäisi lähteä siitä, että hallitus-oppositio-jaolla tai ryhmäpäätöksillä ei olisi merkitystä. Sinänsä on normaalia, että jäsenet esittävät muutosehdotuksia. Se konteksti tietysti herättää kysymyksiä.

Iltalehden mukaan Alanko-Kahiluodon sähköpostin vuotamisesta olisi tehty rikosilmoitus. Viljasen mukaan esitutkinta-aineisto ja asiantuntijalausunnot ovat Haaviston tapauksessa luottamuksellisia.

– Mietintöluonnoksen tuleminen julki on käsittelyn kannalta ongelmallista, kun kyse on vielä valmistelua koskevasta neuvottelusta. Sen suhteen pitäisi olla tarkkaa.

Voiko vuoto olla rikollinen?

– En sulje sitä pois. Salassapidettävien tietojen levittäminen voi periaatteessa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Lehtitietojen mukaan perustuslakivaliokunta olisi mietinnössään kävellyt asiantuntijalausuntojen ylitse. Viljanen ei ole mietintöä nähnyt, mutta pitää todennäköisenä, että se perustuu joihinkin asiantuntijalausuntoihin.

– Tässä on kai ollut sellainen tilanne, että asiantuntijoiden kannat ovat jossain määrin eronneet. Oletan, että mietintö perustuu joidenkin asiantuntijoiden kannanottoon. Yleisesti voi sanoa, että PeVin kannanotto ei voi muodostua aritmeettisesti sen mukaan, mikä on asiantuntijoiden enemmistö. Kyse on siitä, minkä valiokunta katsoo uskottavaksi. Sellaisia lausuntoja on varmaan aika paljon, jossa valiokunta on tullut asiatuntijoiden vähemmistön kannalle.

– Kokonaan asiantuntijoista irtaantuminen alkaisi olla ongelmallista. Asiantuntijat tuovat ratkaisuille oikeudellisen kehikon ja kriteerit.

Demokraatin tietojen mukaan perustuslakivaliokunta pitää Haaviston toimintaa moitittavana, mutta se ei ylitä ministerivastuulain mukaista syytekynnystä.

Iltalehti kertoi tänään, että perustuslakivaliokunnasta kesken prosessin tapahtuneista tietovuodoista aiotaan tehdä rikosilmoitus. Demokraatin tietojen mukaan tällaista tutkintapyyntöä ei ole kuitenkaan tulossa valiokunnan sisältä.

Uutisessa luki aiemmin, että vihreät ovat Demokraatin tietojen mukaan päätyneet vastalauseessa sille kannalle, että virkarikos on tapahtunut, mutta muotoilevat asian eri tavalla. Näin ei käynyt. Vihreiden vastalauseessa kansanedustajat Bella Forsgrén ja Mari Holopainen katsovat, että ”ulkoministeri Haavisto ole toiminut asiassa vastoin sitä hänen virkavelvollisuutensa perustana olevaa normikokonaisuutta, joka muodostuu tavallisen lain tasoisten säännösten ohella perustuslain 22 §:stä ottaen samalla huomioon YK:n yleissopimus lapsen 17 oikeuksista tai menetellyt al-Hol –asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa muutoin lainvastaisesti. Päinvastoin, ulkoministeri Haaviston voidaan katsoa asianmukaisesti pyrkineen toimivaltansa puitteissa perustuslain 22 §:n ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kannalta käskettyihin päämääriin.” (Korjattu kello 18.56)