Politiikka

Kova syytös kohuhankkeesta: ”Sipilän hallitus on lainvalmistelussaan etsinyt eurooppalaisesta sääntelystä porsaanreikiä”

Thinkstock
Thinkstock

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kommentoi viikolla noussutta uutiskohua blogissaan Uudessa Suomessa.

Lehtonen kirjoittaa, kuinka henkilöiden profilointi heidän terveydentilatietojensa perusteella nousi hetkessä valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi jutun THL:n suunnitelmista jokaisen sote-asiakkaan yksilöllisen riskikertoimen laskemisesta.

”Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Olin tuosta esityksestä ensin perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana sekä sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maaliskuun alussa kuultavana perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen edellyttämistä muutoksista. Toisiolaki antaisi terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden myös palvelun käyttäjien profiloimiseen. Toin ongelman esiin sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.”

On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa.

Lehtonen kirjoittaa blogissaan tarkemmin lausunnostaan. Hän  kertoo antaneensa suosituksenaan lainsäätäjälle, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan.

”On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa.”

Lehtonen mainitsee esimerkkejä.

”Ammattihenkilöllä on velvollisuus jo esitutkinnassa kertoa potilastietoja, jos poliisi tutkii ns. ylitörkeää rikosta. Aiemmin tietojen kertomiseen tarvittiin tuomioistuimen päätös. Lakisääteisiä vakuutuksia myöntävällä vakuutusyhtiöllä on tiedonsaantioikeus potilastiedoista. Vakuutusyhtiö arvioi itse, mitkä tiedot ovat välttämättömiä vakuutusasian käsittelyn kannalta.”

Lehtosen mukaan soten monituottajamalli moninkertaistaa arkaluonteisten tietojen liikuttelun eri toimijoiden välillä.

”Sokerina pohjalla ovat hallituksen esitykset toisiolaiksi taikka biopankkilaiksi. Uuden biopankkilakiesityksen mukaan käynti laboratoriotutkimuksessa antaa oikeuden käyttää näytettä ja tietoja tutkimustarkoituksissa, jos potilas ei huomaa tätä kieltää.”

Lehtonen kirjoittaa, että Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä ovat tiukempia kuin nykyiset kansalliset säännöksemme.

”Sipilän hallitus on lainvalmistelussaan etsinyt eurooppalaisesta sääntelystä porsaanreikiä, joilla se voisi kiertää tietosuoja-asetuksessa säädettyä henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta ja arkaluonteisten henkilötietojen käsittelykieltoa. Lisäksi esityksessä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi esitetään, että julkisen sektorin toimijaan ei ollenkaan kohdistettaisi tietosuoja-asetuksen mukaisia sanktiomaksuja. Ymmärrettävästi tietosuojavaltuutettu ei ole ollut tästä ehdotuksesta samaa mieltä.”

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat