Politiikka
30.10.2018 13:03 ・ Päivitetty: 30.10.2018 13:03
Kriisikokouksesta täysi farssi – Eurooppa askeleen päässä kylmästä sodasta
Euroopan neuvoston yleiskokous kutsuttiin lokakuun alussa kriisikokoukseen Ranskan Strasbourgiin. Yleiskokouksen tarkoituksena oli tehdä sääntömuutos, jolla järjestön sääntöjä ja neuvoston perusarvoja rikkovia jäsenmaita olisi voitu erottaa yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Vuoden valmistelutyöstä huolimatta esitys vedettiin pois viime hetkillä.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) on huolissaan Euroopan vanhimman ihmisoikeuksia valvovan järjestön tulevaisuudesta. Äärioikeistolaisten ja äärikonservatiivisten puolueiden suosio on kasvanut ympäri Eurooppaa ja ihmisoikeuskysymykset ovat monissa maissa politisoituneet. Kaikki tämä on näkynyt myös neuvoston asenneilmapiirissä.
Yllättäen sovitusta sääntömuutoksesta ei kuitenkaan päästy äänestämään kriisikokouksessa.
– Vielä aivan yleiskokouksen kynnyksellä tuntui vallitsevan näkemys, että sääntömuutokset saadaan äänestyksessä läpi, mutta esitys politisoitiin koskemaan vain Venäjän toimia Ukrainassa, Guzenina kuvailee tapahtunutta.
Sääntömuutoksen esittelijä eli raportööri pelkäsi sääntömuutoksen kaatuvan Ukrainan ja Iso-Britannian vastustukseen, joten hän päätyi vetämään esityksen pois.
Venäjä on toiminut vuodesta 2014 lähtien vain ministerikomiteassa, jossa maita edustavat jäsenmaiden ministerit tai heitä edustavat suurlähettiläät. Yleiskokouksessa vuorostaan jokaiselta maalta tulee olla edustajia sekä hallitus- että oppositiopuolueista.
– Yleiskokouksessa on jo viiden vuoden ajan kiistelty siitä, pitäisikö venäläisten kansanedustajien osallistua yleiskokouksen toimintaan, koska ulkoministeritasolla työ on jatkunut kuten ennenkin. Toisaalta ollaan myös pohdittu, miten toimitaan jääsenmaiden kohdalla, jotka rikkovat järjestön perusarvoja. Voivatko tällaiset maat pysyä jäseninä yhteisössä, ja tulisiko sanktiojärjestelmää tiukentaa, Guzenina avaa tilannetta.
Lisää aiheesta
Koska sääntömuutokseen ei löydetty ratkaisua, joudutaan asiaan tekemään uusi käsittely ensi vuoden puolella. Venäjän ei uskota lähettävän parlamentaarikoitaan seuraavaan yleiskokoukseen, joka pidetään tammikuussa. Jatko ministerikomiteassakin on epävarmaa, koska maa ei ole maksanut jäsenmaksujaan vuoden 2017 alusta alkaen. Neuvoston talous onkin nyt ajautunut suuriin ongelmiin.
– Euroopan vanhin ihmisoikeusjärjestö joutuu ensimmäistä kertaa historiansa aikana irtisanomaan henkilöstöä ja supistamaan toimintaansa, Guzenina toteaa vakavana.
Huoli on aiheellinen, sillä neuvoston alaisuuteen kuuluu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, johon jäsenmaiden kansalaiset voivat valittaa kotimaassaan saamistaan tuomioista. Heikentyykö eurooppalaisten oikeusturva leikkausten myötä, jos toimintaa joudutaan supistamaan. Neuvoston yleiskokous tekee muun muassa vaalitarkkailua ja valvoo aktiivisesti ihmisoikeuksien toteutumista.
– Lokakuun alun yleiskokouksessa nousi jopa keskustelua siitä, että olemme Euroopassa siirtymässä askeleen lähemmäksi uutta kylmän sodan aikakautta, Guzenina kertoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.