Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) on huolissaan Euroopan vanhimman ihmisoikeuksia valvovan järjestön tulevaisuudesta. Äärioikeistolaisten ja äärikonservatiivisten puolueiden suosio on kasvanut ympäri Eurooppaa ja ihmisoikeuskysymykset ovat monissa maissa politisoituneet. Kaikki tämä on näkynyt myös neuvoston asenneilmapiirissä.

Yllättäen sovitusta sääntömuutoksesta ei kuitenkaan päästy äänestämään kriisikokouksessa.

– Vielä aivan yleiskokouksen kynnyksellä tuntui vallitsevan näkemys, että sääntömuutokset saadaan äänestyksessä läpi, mutta esitys politisoitiin koskemaan vain Venäjän toimia Ukrainassa, Guzenina kuvailee tapahtunutta.

Venäjä on toiminut vuodesta 2014 lähtien vain ministerikomiteassa, jossa maita edustavat jäsenmaiden ministerit tai heitä edustavat suurlähettiläät. Yleiskokouksessa vuorostaan jokaiselta maalta tulee olla edustajia sekä hallitus- että oppositiopuolueista.

Koska sääntömuutokseen ei löydetty ratkaisua, joudutaan asiaan tekemään uusi käsittely ensi vuoden puolella. Venäjän ei uskota lähettävän parlamentaarikoitaan seuraavaan yleiskokoukseen, joka pidetään tammikuussa. Jatko ministerikomiteassakin on epävarmaa, koska maa ei ole maksanut jäsenmaksujaan vuoden 2017 alusta alkaen. Neuvoston talous onkin nyt ajautunut suuriin ongelmiin.

– Euroopan vanhin ihmisoikeusjärjestö joutuu ensimmäistä kertaa historiansa aikana irtisanomaan henkilöstöä ja supistamaan toimintaansa, Guzenina toteaa vakavana.

Huoli on aiheellinen, sillä neuvoston alaisuuteen kuuluu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, johon jäsenmaiden kansalaiset voivat valittaa kotimaassaan saamistaan tuomioista. Heikentyykö eurooppalaisten oikeusturva leikkausten myötä, jos toimintaa joudutaan supistamaan. Neuvoston yleiskokous tekee muun muassa vaalitarkkailua ja valvoo aktiivisesti ihmisoikeuksien toteutumista.

– Lokakuun alun yleiskokouksessa nousi jopa keskustelua siitä, että olemme Euroopassa siirtymässä askeleen lähemmäksi uutta kylmän sodan aikakautta, Guzenina kertoo.