Politiikka
8.3.2023 11:09 ・ Päivitetty: 8.3.2023 11:20
Krista Kiuru lateli karuja tosiasioita pöytään: ”Jos nämä faktat eivät meitä pysäytä, mikä sitten pysäyttää”
Suomessa on mielenterveyden ja sen palveluiden kriisi. Tämä tuli selväksi jälleen tänään, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja ministerin kutsumat asiantuntijat esittelivät myös ratkaisuja tilanteeseen.
Liikkeelle lähdettiin kuitenkin tosiasioista.
– Kyllä meidän on todettava, että Suomessa on mielenterveyspalvelujen kriisi ja sen ratkaisu edellyttää kansallisia, yhtenäisiä toimia ja riittäviä resursseja, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kiurun mukaan vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyshäiriön.
– Se on erittäin suuri luku. Suomessa alle 45-vuotiaiden selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy ovat nimenomaan mielenterveyden sairaudet.
Myöskään hoitoon ei päästä tavoiteajoissa.
– OECD:n tilastojen mukaan kuitenkin Suomen mielenterveyspalveluihin käyttämä osuus julkisen terveydenhuollon kustannuksista on vertailumaiden pienimpiä, joten myös resursseja tarvitaan. Perustasolta puuttuvat rakenteet myös lasten ja nuorten kehityksellisten ja psyykkisten häiriöiden hoitoon. Se on ajanut siihen, että jo esimerkiksi HUS-nuorisopsykiatrian alueella jo noin joka kymmenes alueen nuorisoikäisistä saa erikoissairaanhoitoa.
Lisää aiheesta
– Jos nämä faktat eivät meitä pysäytä, mikä sitten pysäyttää.
MITÄ sitten tehdä asialle?
Kiuru kertoi, että työryhmän suositusten joukossa ovat muun muassa hoitoon pääsy erittäin matalalla kynnyksellä, porrastettu mielenterveyden hoitomalli ja sitä vastaava porrastettu koulutus.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että luodaan pysyvä rakenne kansalliselle yhteistyölle ja koordinaatiolle sekä aikuisille, lapsille että nuorille. Tehdään yhteistyöllä nimenomaan samaa vaikuttavaa asiaa ja saadaan toimia aikaan.
STM:n suosituksissa on nyt porrastettu hoitomalli, jossa järjestöt ja kolmas sektori antaisivat ns. nollatasolla keskusteluapua ja arjen tukea.
– Sitten tämän jälkeen, jos tarvetta on, ihmiset hakeutuvat hoitoon. Ohjattu omahoito, nettiterapia tai esimerkiksi ipc-hoito olisivat tämän toiminnan ensimmäisellä asteella. Sen jälkeen tarvitaan näyttöön perustuvia lyhytmenetelmiä, jos tarvetta on lyhytpsykoterapia ja aina niinkin kauas ollaan valmiita menemään, jos interventio vaatii, pitkiä psykoterapiajaksoja, niin siihen pitää olla myös valmius. Ja tarvittaessa tämän hoitoketjun viimeiset hetket tapahtuvat psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
KIURU viittasi arvioihin, että noin 120 000-140 000 ihmistä tarvitsisi vuosittain masennus- ja ahdistushäiriön psykososiaalisen intervention joko pyskoterapiana tai lyhyenä psykososiaalisena hoitona.
– Tämä kertoo jo siitä, että kyllä meillä on vahvistettava nykyisiä joukkojamme, jotka tätä työtä voivat tehdä.
Ammattihenkilöitä tarvitaan rutkasti lisää.
– Ja niin kuin tiedätte, niistä on tälläkin hetkellä pula. Tarvitaan siis sekä lisää eri tutkintoihin johtavaa koulutusta, mutta myös nykyisten rakenteiden puitteissa koulutuksen ja sen sisältöjen kehittämistä osaamistarpeita vastaavasti.
Kiuru sanoi, että suositukset lähtevät nyt siitä, että Suomessa olisi jatkossa kaksitasoinen psykoterapeuttikoulutus.
– Kun koulutus laitettaisiin näin kaksitasoiseksi, vapautettaisiin resursseja heti kentälle auttamaan.
Ministeri sanoi olevansa valmis viemään kokonaisuutta eteenpäin vielä tällä vaalikaudella.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.