KT:n työmarkkinatutkimus on tehnyt nopeasti alustavan laskelman Tehyn ja Superin vaatimuksesta.

-  Kun lasketaan sen kumulatiivinen vaikutus, viidessä vuodessa hintalappu onkin 4,8 miljardia euroa, Jalonen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa se tarkoittaisi, että jokaisen palkansaajan veroa pitäisi nostaa noin prosentin eli puhutaan yli 300 euron vuotuisesta veronkorotuksesta henkilöä kohti.

-  Eikä näissä luvuissa ole edes mukana varsinainen palkankorotusratkaisu, jonka päälle lisäkorotus tulisi.

Myös edessä oleva palkkaharmonisaatio nostaa Jalosen mukaan joka tapauksessa sote-henkilöstön enemmistön palkkoja. Viikko sitten päivitettyjen arvioiden mukaan sen lisäkustannukset olisivat noin 700 miljoonan euron luokkaa.

-  Se nostaa sote-alan yleistä ansiotasoa merkittävällä tavalla, puhutaan jopa satojen eurojen korotuksista suurimmalle osalle henkilöstöä.

Palkkojen harmonisoinnilla tarkoitetaan kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhteensovitusta, joka tehdään korkeimman palkan perusteella.

Jalosen mukaan nyt käytävissä neuvotteluissa KT hakee sellaista työmarkkinaratkaisua, jonka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää.

-  Me joudumme katsomaan sen perään, mihin julkisen talouden ja veronmaksajien rahkeet riittävät. Pitää myös muistaa, että jos kaikki paukut pannaan isoihin palkankorotuksiin, se saattaa olla pois palveluista ja tulonsiirroista.

Hän kuitenkin painottaa, että hoitajat ja muu kunta-alan henkilöstö tekevät arvokasta työtä ja ovat ansainneet palkankorotuksensa.