Vaikka lainvoimaisten kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvaa, sisäministeriössä ennakoidaan, että vain pieni osa laittomasti maassa oleskelevista hakee hätäapua ja -majoitusta.

Suuren osan arvioidaan lähtevän Suomesta tai asuvan täällä maanmiestensä kanssa. “Lainsuojattomuuden” vuoksi esillä oloa saatetaan välttää.

– Oletettavasti hätäavun piiriin hakeudutaan vain, jos on pakko, sanoo pääsihteeri Erkki Matilainen sisäministeriöstä.

Kuntien kuuluu ohjata ihminen vapaaehtoisen paluun järjestelmään.

Eteläisen Helsingin aikuissosiaalityön päällikkö Sari Karisto kertoo, että Helsinki hakee hätäavussa yhteistä toimintatapaa Espoon ja Vantaan kanssa.

– Siitä tulee helposti hankalaa, jos yksi kunta antaa rahaa ja toinen ruokaa.
Yön yli -hätämajoituksessa Helsingissä on viime aikoina ollut vain yksittäisiä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Nyt odotellaan, saapuuko ihmisiä muualta etelään.
Helsingissä lähdettäisiin Kariston mukaan liikkeelle nykyistä järjestö- ja seurakuntayhteistyötä laajentaen. Hän sanoo, että seudulla on valmiiksi isot palvelujärjestelmät.

Tampereella on suunnitelmat esimerkiksi kymmenien ihmisten äkilliseksi majoittamiseksi.

– Meillä on tila, joka on nopeasti saatavissa tarkoitukseen. Samaten on suunnitelmat ruokahuollosta, kertoo maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.

– Ei kukaan meillä taivasalle jää.

Tampereella on järjestetty majoitus yhdelle, joka hänkin on tiettävästi jo ulkomailla.
Porissa etsitään hätämajoitukseen isompaa tilaa. Nykykaksiossa oli kuun alkuun mennessä yöpynyt kuusi miestä.

– Ajatus on etsiä tilaa, jossa olisi 20–25:lle patjamajoitus. Perheille olisi erillinen tila, kertoo sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Mari Levonen.

– Tarkoitus on, että hätämajoitukseen sisältyy jatkossakin aamu- ja iltapala ja muu ruokailu toteutuu siellä, missä kantaporilaistenkin vähävaraisten ruokailu.
Oulussa oli odotettu suurempaa avuntarvitsijoiden määrää. Seurakunnan majoituksessa on talvella yöpynyt seitsemisen ihmistä, jotka eivät ole julkisen avun piirissä, kertoo sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

– Jos määrä kasvaa, voidaan esimerkiksi ostaa palveluita eri toimijoilta.

Useista kunnista sanottiin STT:lle, että ministeriötasolta toivotaan tarkempia ohjeita hätäavusta. Montako päivää sitä tulisi antaa?

Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että kuntaohjeistus ei anna tarkkoja vastauksia aikamääriin, sillä sellaisia ei sisälly sosiaalihuoltolakiin.

SPR:n maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen kertoo, että parillakymmenellä paikkakunnalla on verkostoja, joissa on syksystä lähtien alettu varautua auttamiseen.

Hän kehottaa miettimään, mikä on minimi, millä elää.

– Ainakaan se ei ole kahdeksi viikoksi 40 euroa ruokarahaa paperittomalle, jolla ei ole paikkaa, missä yöpyä, hän kertoo esimerkin.

Päivi Paju